Koira on perinteinen suomalainen korttipeli, joka tunnetaan myös nimillä Myllymatti ja Napoleonin koira. Se on ollut osa suomalaista peli- ja mökkikulttuuria jo yli sadan vuoden ajan, ja se on tuttu erityisesti mökkireissuilta ja perheiltojen pelihetkistä.
Pelin idea on käänteinen: tarkoitus ei ole varsinaisesti voittaa vaan välttää jäämästä viimeiseksi. Se pelaaja, jolle jää viimeisenä kortteja käteen, saa nolon tittelin ”koira”.
Koira yhdistää kaksi erilaista pelivaihetta: ensin kerätään kortteja tikeillä, minkä jälkeen juuri niistä korteista yritetään päästä eroon. Tässä artikkelissa käydään läpi molemmat vaiheet, valtin määräytyminen ja pelin yleisimmät säännöt.Koira lyhyesti ja pelin kaksi vaihetta
| Muut nimet | Myllymatti, Napoleonin koira |
| Pelaajamäärä | 2–6 pelaajaa |
| Pakka | Tavallinen 52 kortin pakka |
| Tavoite | Välttää jäämästä viimeiseksi eli ”koiraksi” |
| 1. Keräysvaihe (tikit) | Pelataan tikkejä; korkein kortti voittaa (maalla ei väliä). Voitetut kortit kerätään omaan pakkaan tulevaa varten. |
| 2. Luopumisvaihe | Kerätyistä korteista pyritään eroon: avopakkaan on lyötävä samaa maata suurempi kortti tai valtti. Viimeiseksi jäänyt on ”koira”. |
Pelin idea ja tavoite
Koira on lyöntipeli, jossa ei pelata voitosta vaan häviön välttämisestä. Peli koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä, keräysvaiheessa, jokainen voittaa itselleen kortteja tikeillä. Toisessa, luopumisvaiheessa, juuri niistä kerätyistä korteista yritetään päästä eroon.
Kun pelaajan viimeinen kortti lähtee kädestä, hän on selvinnyt ja poistuu pelistä. Peliä jatketaan, kunnes vain yhdellä pelaajalla on kortteja jäljellä. Hän on koira eli jaon ainoa häviäjä.
Peli sopii 2–6 pelaajalle, ja siihen tarvitaan vain tavallinen 52 kortin pakka. Säännöt oppii nopeasti, mutta kahden vaiheen yhdistelmä tuo peliin sekä tuuria että taktiikkaa.
Pelin historia ja nimet
Koira on todennäköisesti suomalaista alkuperää. Sitä on pelattu Pohjanmaalla 1800-luvun alusta lähtien, ja pelistä käytettiin aiemmin nimeä Myllymatti, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1820-luvulla.
Nykyiset nimet ovat huomattavasti nuorempia. Peli tunnetaan Ruotsissa nimellä skitgubbe ja Norjassa nimillä hund tai Mattis, ja Suomessa siitä tuli koira. Nimi kuvaa pelin luonnetta: sana ”koira” tarkoittaa sekä itse peliä että sen häviäjää, ja ”koiraksi jääminen” on juuri tämän pelin sanastoa.
Ensimmäinen vaihe: korttien kerääminen
Pelin alussa kortit sekoitetaan ja jokaiselle jaetaan muutama kortti (yleensä 3–5). Loput kortit muodostavat nostopakan pöydän keskelle. Nostopakan alimmainen kortti asetetaan poikittain pakan alle kuvapuoli piilossa – tämä on valttikortti, jota ei vielä katsota.
Ensimmäisessä vaiheessa pelataan tikkejä. Jokainen lyö vuorollaan pöytään yhden kortin ja pyrkii lyömään mahdollisimman suuren kortin – tässä vaiheessa maalla ei ole väliä, ainoastaan kortin arvolla. Kortin voi ottaa joko omasta kädestä tai nostaa suoraan nostopakasta.
Suurimman kortin lyönyt voittaa tikin. Hän kerää voittamansa kortit omaan pakkaansa sivuun tulevaa vaihetta varten ja aloittaa seuraavan kierroksen. Jokainen täydentää kätensä nostamalla nostopakasta, niin että kädessä on jälleen sovittu määrä kortteja. Vaihe jatkuu, kunnes nostopakka on käytetty.
Ensimmäisen vaiheen kulku lyhyesti:
- Jako: Jokaiselle muutama kortti; loput nostopakaksi.
- Valtti: Nostopakan alin kortti poikittain, piilossa.
- Tikit: Korkein kortti voittaa (maalla ei väliä).
- Keräys: Voitetut kortit omaan pakkaan seuraavaa vaihetta varten.
Napoleonin koira
Peliin liittyy erityissääntö nimeltä Napoleonin koira. Jos pelaaja ei ensimmäisessä vaiheessa voita yhtään tikkiä eikä siis kerää yhtään korttia, hän saa nimityksen Napoleonin koira. Käytännössä tämä tarkoittaa, että edellisen tikin voittaja antaa hänelle yhden valitsemansa kortin kullakin kierroksella.
Sääntö vaihtelee peliporukoittain, joten siitä kannattaa sopia ennen pelin alkua. Se on yksi esimerkki pelin monista kotisäännöistä.
Toinen vaihe: korteista eroon
Kun nostopakka on käytetty, valttikortti käännetään kaikkien näkyville, ja se määrää valttimaan. Jokainen pelaaja ottaa käteensä kortit, jotka hän keräsi ensimmäisessä vaiheessa – niistä tulee nyt uudet käsikortit. Toisen vaiheen tavoitteena on päästä näistä korteista eroon.
Tässä vaiheessa pöytään syntyy avopakka. Pelaajan on lyötävä avopakan päällimmäisen kortin päälle samaa maata oleva mutta arvoltaan suurempi kortti. Valttikortin voi lyödä minkä tahansa maan päälle, ja valttikortin päälle taas saa lyödä vain arvoltaan suuremman valttikortin.
Jos pelaaja ei voi tai halua lyödä korttia, hän joutuu nostamaan avopakan alimman kortin käteensä. Kun avopakassa on yhtä monta korttia kuin pelaajia, pakka ”kaatuu” ja kortit poistetaan pelistä.
Toisen vaiheen säännöt lyhyesti:
- Valtti näkyviin: Piilotettu valttikortti käännetään; se on valttimaa.
- Lyönti: Avopakkaan samaa maata suurempi kortti tai valtti.
- Ei lyöntiä: Pelaaja nostaa avopakan alimman kortin.
- Pakka kaatuu: Kun kortteja on yhtä monta kuin pelaajia, ne poistetaan.
Pelin päättyminen
Peli jatkuu, kunnes pelaajat pääsevät korteistaan eroon yksi kerrallaan. Se, joka saa viimeisenä korttinsa pelattua, selviää ja poistuu pelistä. Lopulta pöytään jää yksi pelaaja, jolla on vielä kortteja kädessä – hän on koira eli jaon häviäjä.
Monissa peliporukoissa pelataan useita jakoja ja pidetään kirjaa siitä, kuka on jäänyt koiraksi. Häviäjälle voidaan antaa jokin leikkimielinen tehtävä, kuten seuraavan jaon kortien jakaminen. Tästä sovitaan porukan kesken.
Vinkkejä pelaamiseen
Koska peli on kaksivaiheinen, kumpaankin vaiheeseen kannattaa miettiä oma taktiikkansa. Ensimmäisessä vaiheessa kannattaa harkita, milloin haluaa voittaa tikin: voitetut kortit tulevat omaan käteen toisessa vaiheessa, joten liian monen kortin kerääminen voi kääntyä itseä vastaan.
Toisessa vaiheessa on tärkeää seurata, mitä kortteja on jo pelattu, ja ajoittaa valttikorttien käyttö järkevästi. Korkeiden korttien ja valttien säästäminen sopivaan hetkeen voi auttaa pääsemään käsistä eroon oikea-aikaisesti.
Jos pidät tämäntyyppisistä peleistä, kokeile myös Paskahousua ja Maija-korttipeliä. Lisää suomalaisia klassikoita löydät korttipelien osiosta.Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on Koira-korttipeli?
Koira on perinteinen suomalainen kaksivaiheinen korttipeli, joka tunnetaan myös nimillä Myllymatti ja Napoleonin koira. Tavoitteena on välttää jäämästä viimeiseksi eli ”koiraksi”.
Kuinka monta pelaajaa Koiraan tarvitaan?
Peliä voi pelata 2–6 pelaajaa tavallisella 52 kortin pakalla.
Mitkä ovat pelin kaksi vaihetta?
Ensin keräysvaihe, jossa kerätään kortteja tikeillä, sitten luopumisvaihe, jossa kerätyistä korteista yritetään päästä eroon.
Miten valtti määräytyy?
Nostopakan alin kortti asetetaan alussa piiloon poikittain. Se käännetään näkyviin toisen vaiheen alkaessa ja määrää valttimaan.
Kuka on ”koira”?
Se pelaaja, jolle jää viimeisenä kortteja käteen, kun kaikki muut ovat päässeet korteistaan eroon.
Mitä tarkoittaa Napoleonin koira?
Erityissääntö: jos pelaaja ei voita ensimmäisessä vaiheessa yhtään tikkiä, hän saa nimityksen Napoleonin koira ja saa muilta kortin kullakin kierroksella. Säännöstä sovitaan porukan kesken.





