Pokerikädet ratkaisevat jokaisen jaon: se pelaaja, jolla on vahvin viiden kortin käsi, voittaa potin. Parasta on, että pokerikäsien arvojärjestys on käytännössä sama lähes kaikissa pelimuodoissa Texas Hold’emista viisikorttiseen jakopokeriin ja suomalaiseen sokoon asti – kun opettelet järjestyksen kerran, osaat lukea tilanteen kaikissa yleisimmissä peleissä. Tässä oppaassa käydään läpi kaikki kymmenen pokerikättä parhaasta heikoimpaan, annetaan jokaiselle selkeä esimerkki ja todennäköisyys sekä kerrotaan, miten tasapelit ratkaistaan. Opas on kirjoitettu aloittelijaa ajatellen, mutta mukana on myös tarkat kombinaatioluvut hieman kokeneemmalle pelaajalle.
Tärkeimmät kohdat
- Pokerissa voittaa aina paras viiden kortin käsi, ja arvojärjestys on sama lähes kaikissa pelimuodoissa.
- Vahvin käsi on kuningasvärisuora ja heikoin korkea kortti eli hajakortti.
- Käsien järjestys perustuu todennäköisyyteen: mitä harvinaisempi käsi, sitä arvokkaampi se on.
- Jos kahdella pelaajalla on sama käsiluokka, ratkaisee korttien arvo ja tarvittaessa sivukortti eli kicker.
- Tavallisessa pokerissa maiden välillä ei ole arvojärjestystä – pata ei voita herttaa.
Pokerikäsien arvojärjestys lyhyesti
Pokerissa jokainen pelaaja muodostaa parhaan mahdollisen viiden kortin käden. Kädet jaetaan kymmeneen luokkaan, ja ylempi luokka voittaa aina alemman riippumatta yksittäisistä korteista – esimerkiksi heikoinkin väri voittaa vahvimmankin suoran. Järjestys perustuu harvinaisuuteen: mitä epätodennäköisempi käsi on, sitä korkeammalle se sijoittuu. Tässä kaikki pokerikädet parhaasta heikoimpaan:
- Kuningasvärisuora (royal flush)
- Värisuora (straight flush)
- Neloset eli neljä samaa (four of a kind)
- Täyskäsi (full house)
- Väri (flush)
- Suora (straight)
- Kolmoset eli kolme samaa (three of a kind)
- Kaksi paria (two pair)
- Pari (one pair)
- Korkea kortti eli hajakortti (high card)
Korttien arvojärjestys suurimmasta pienimpään on A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2. Tavallisessa pokerissa korttien maiden välillä ei ole arvojärjestystä, joten esimerkiksi hertan ja padan kuningas ovat täysin samanarvoisia. Jos et vielä tunne itse peliä, kannattaa lukea erikseen pokerin perusteet ja pelin kulku ennen kuin syvennyt käsien arvojärjestykseen.
Kaikki pokerikädet parhaasta heikoimpaan
1. Kuningasvärisuora (royal flush)
Kuningasvärisuora on pokerin vahvin käsi, eikä sitä voi tavallisessa pokerissa voittaa. Se koostuu saman maan korteista 10, J, Q, K ja A, esimerkiksi A♠ K♠ Q♠ J♠ 10♠. Kyseessä on käytännössä värisuoran korkein muoto. Kuningasvärisuoria on 52 kortin pakassa vain neljä (yksi kutakin maata kohden), ja sen todennäköisyys yhdellä jaolla on noin 0,000154 prosenttia eli noin 1 kerta 649 740:stä.
2. Värisuora (straight flush)
Värisuora tarkoittaa viittä peräkkäistä samaa maata olevaa korttia, esimerkiksi 9♦ 8♦ 7♦ 6♦ 5♦. Jos kahdella pelaajalla on värisuora, voittaa se, jonka ylin kortti on korkeampi. Kuningasvärisuora on tämän käden korkein versio ja heikoin mahdollinen värisuora on 5-4-3-2-A samaa maata, jossa ässä toimii matalana korttina. Kuningasvärisuorat pois lukien erilaisia värisuoria on 36 kappaletta.
3. Neloset eli neljä samaa (four of a kind)
Nelosissa on neljä samanarvoista korttia sekä yksi sivukortti, esimerkiksi Q Q Q Q 7. Jos kahdella pelaajalla on neloset, ratkaisee ensin nelosten arvo ja sen jälkeen sivukortti eli kicker. Yhteisten korttien peleissä, kuten Texas Hold’emissa, kaksi pelaajaa voi jakaa samat neloset pöydästä, jolloin viides kortti ratkaisee voittajan. Erilaisia nelosia on 624.
4. Täyskäsi (full house)
Täyskäsi muodostuu kolmesta samanarvoisesta kortista ja yhdestä parista, esimerkiksi 10 10 10 4 4. Täyskäsiä verrattaessa katsotaan ensin kolmikon arvoa ja vasta sen jälkeen paria – esimerkiksi kolme kuningasta ja pari kakkosia voittaa kolme jätkää ja parin ässiä. Erilaisia täyskäsiä on 3 744.
5. Väri (flush)
Väri koostuu viidestä saman maan kortista, jotka eivät ole peräkkäin, esimerkiksi K♣ J♣ 9♣ 5♣ 2♣. Kahden värin kohdalla voittaja ratkaistaan vertaamalla korkeinta korttia, ja jos ne ovat samat, seuraavaksi korkeinta ja niin edelleen. Maalla itsellään ei ole merkitystä. Erilaisia värejä (värisuorat pois lukien) on 5 108.
6. Suora (straight)
Suora on viisi peräkkäistä korttia sekaisin eri maista, esimerkiksi 8 7 6 5 4. Korkeampi ylin kortti voittaa toisen suoran. Ässä voi olla joko korkein kortti (suorassa 10-J-Q-K-A) tai matalin (suorassa A-2-3-4-5), mutta suora ei voi kiertää niin, että ässä olisi keskellä (esimerkiksi Q-K-A-2-3 ei kelpaa). Erilaisia suoria on 10 200. Haluatko nähdä, miten suoraa ja väriä pelataan käytännössä? Tutustu esimerkiksi Texas Hold’em -sääntöihin.
7. Kolmoset eli kolme samaa (three of a kind)
Kolmosissa on kolme samanarvoista korttia ja kaksi muuta erillistä korttia, esimerkiksi 7 7 7 K 2. Tasapelissä ratkaisee ensin kolmikon arvo ja sitten korkeammat sivukortit. Erilaisia kolmosia on 54 912, joten tästä käsiluokasta alaspäin kädet alkavat olla jo melko yleisiä.
8. Kaksi paria (two pair)
Kaksi paria tarkoittaa kahta eri paria ja yhtä sivukorttia, esimerkiksi J J 4 4 9. Vertailussa katsotaan ensin korkeampaa paria, sitten matalampaa paria ja viimeiseksi sivukorttia. Erilaisia kahden parin käsiä on 123 552.
9. Pari (one pair)
Pari muodostuu kahdesta samanarvoisesta kortista ja kolmesta muusta kortista, esimerkiksi 10 10 A 6 3. Jos kahdella pelaajalla on sama pari, voittaja ratkaistaan sivukorttien eli kickereiden perusteella korkeimmasta alkaen. Pari on hyvin yleinen käsi: erilaisia parikäsiä on 1 098 240, ja noin 42 prosentissa jaoista syntyy juuri pari.
10. Korkea kortti eli hajakortti (high card)
Jos käsi ei muodosta mitään edellä mainituista, sen arvon ratkaisee korkein yksittäinen kortti. Esimerkiksi A J 9 5 3 ilman paria tai muuta yhdistelmää on ässäkorkea käsi. Tasapelissä verrataan korkeinta korttia, sitten seuraavaa ja niin edelleen. Yli puolet kaikista viiden kortin käsistä (noin 50 prosenttia) jää pelkäksi hajakortiksi, joten se on kaikkein yleisin ja samalla heikoin käsi.
Pokerikäsien todennäköisyydet
Pokerikäsien järjestys seuraa suoraan niiden harvinaisuutta. Alla olevat luvut perustuvat viiden kortin jakamiseen 52 kortin pakasta, jolloin erilaisia käsiä on yhteensä 2 598 960. Taulukko auttaa hahmottamaan, kuinka paljon harvinaisempi vahva käsi on verrattuna tavalliseen pariin.
Pokerikäsien todennäköisyydet
| Käsi | Esimerkki | Kombinaatioita | Todennäköisyys |
|---|---|---|---|
| Kuningasvärisuora | A K Q J 10 (sama maa) | 4 | 0,000154 % |
| Värisuora | 9 8 7 6 5 (sama maa) | 36 | 0,00139 % |
| Neloset | Q Q Q Q 7 | 624 | 0,0240 % |
| Täyskäsi | 10 10 10 4 4 | 3 744 | 0,144 % |
| Väri | K J 9 5 2 (sama maa) | 5 108 | 0,197 % |
| Suora | 8 7 6 5 4 | 10 200 | 0,392 % |
| Kolmoset | 7 7 7 K 2 | 54 912 | 2,11 % |
| Kaksi paria | J J 4 4 9 | 123 552 | 4,75 % |
| Pari | 10 10 A 6 3 | 1 098 240 | 42,26 % |
| Korkea kortti | A J 9 5 3 | 1 302 540 | 50,12 % |
Luvut on laskettu viiden kortin jaolle 52 kortin pakasta (yhteensä 2 598 960 erilaista kättä). Värisuoran luku ei sisällä kuningasvärisuoria ja värin luku ei sisällä värisuoria.
Näin tasapelit ratkaistaan: kicker ja korttien arvo
Usein kaksi pelaajaa päätyy samaan käsiluokkaan, esimerkiksi molemmilla on pari. Silloin voittaja ratkaistaan korttien arvon perusteella. Ensin verrataan itse yhdistelmää – kumman pari, kolmikko tai suora on korkeampi. Jos ne ovat samat, siirrytään sivukortteihin.
Mikä on kicker?
Kicker eli sivukortti on käden kortti, joka ei kuulu varsinaiseen yhdistelmään, mutta ratkaisee tasapelin. Esimerkiksi jos molemmilla pelaajilla on pari ässiä, mutta toisella on lisäksi kuningas ja toisella jätkä, kuninkaan haltija voittaa. Kickerit luetaan aina korkeimmasta alkaen, kunnes ero löytyy. Käsi on aina täsmälleen viisi korttia, joten esimerkiksi parin kohdalla vertaillaan kolmea kickeriä ja kolmosten kohdalla kahta.
Jos kaikki viisi korttia ovat arvoltaan samat, kyseessä on todellinen tasapeli ja potti jaetaan. Maat eivät koskaan ratkaise tavallisessa pokerissa – siksi myös värin voittajaa verrataan kortti kortilta eikä maan mukaan.
Ässä voi olla korkea tai matala
Ässä on pokerissa erityinen kortti, koska se voi toimia sekä korkeimpana että matalimpana korttina. Suorissa ja värisuorissa ässä voi olla joko ylin kortti (10-J-Q-K-A) tai alin kortti (A-2-3-4-5, jota kutsutaan myös pikkusuoraksi). Ässä ei kuitenkaan voi olla yhtä aikaa suoran molemmissa päissä, eli yhdistelmä K-A-2-3-4 ei ole kelvollinen suora. Kaikissa muissa käsissä, kuten pareissa ja väreissä, ässä on aina korkein mahdollinen kortti.
Yleisimmät virheet pokerikäsien kanssa
Aloittelijoille sattuu usein samoja väärinkäsityksiä. Nämä kannattaa painaa mieleen:
- Väri ja suora sekoittuvat. Väri on viisi samaa maata, suora viisi peräkkäistä korttia. Värisuora on näiden yhdistelmä ja selvästi harvinaisempi kuin kumpikaan yksinään.
- Täyskäsi luullaan nelosia vahvemmaksi. Neloset (neljä samaa) voittaa aina täyskäden.
- Maiden kuvitellaan vaikuttavan. Tavallisessa pokerissa pata ei ole herttaa arvokkaampi – maat eivät vaikuta käden arvoon lainkaan.
- Kicker unohdetaan. Kahdella pelaajalla voi olla sama pari, jolloin sivukortti ratkaisee. Korkea kicker on usein voiton ja häviön ero.
- Käsi lasketaan yli viiden kortin. Myös yhteisten korttien peleissä paras käsi on aina täsmälleen viisi korttia, ei enempää.
Pokerikädet eri pokerimuodoissa
Samat kädet ja sama arvojärjestys pätevät lähes kaikissa pokerivarianteissa, mutta muutama poikkeus kannattaa tuntea.
Yhteisten korttien pelit
Texas Hold’emissa ja Omahassa pelaajat muodostavat parhaan viiden kortin käden omista korteistaan ja pöydän yhteisistä korteista. Arvojärjestys on silti täsmälleen sama kuin edellä. Myös kasinoiden pöytäversioissa, kuten Casino Hold’emissa, kädet lasketaan samalla tavalla.
Lowball eli käänteinen pokeri
Lowball-muodoissa (esimerkiksi razz) voittaa päinvastoin heikoin käsi. Silloin paras mahdollinen käsi voi olla esimerkiksi A-2-3-4-5, ja korkeat yhdistelmät ovat huonoja. Nämä pelit ovat harvinaisempia, mutta periaate kannattaa tuntea.
Villit kortit ja viisi samaa
Jos pelissä käytetään villejä kortteja (jokereita), syntyy uusi, kaikkein vahvin käsi: viisi samaa (five of a kind), joka voittaa jopa kuningasvärisuoran. Tavallisessa pokerissa ilman jokereita viittä samaa ei voi muodostua. Suomalaisissa korttipeliperinteissä pokerikäsiä hyödynnetään myös esimerkiksi sokossa ja räsypokassa, joissa käytetään samaa käsien arvojärjestystä hieman sovellettuna.
Vastuullisuushuomautus
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi pokerikäsien arvojärjestyksestä. Pokeri on rahapeli, johon liittyy taloudellisen tappion riski, eikä korttien tai todennäköisyyksien tunteminen takaa voittoja. Pelaa vain täysi-ikäisenä (18 vuotta) ja vain summilla, joiden häviämiseen sinulla on varaa. Tämä sisältö ei ole peli- tai sijoitusneuvontaa.
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua saa maksutta ja luottamuksellisesti seuraavista palveluista:
- Peluuri – valtakunnallinen auttava puhelin ja chat rahapeliongelmissa.
- Peliklinikka – tukea ja hoitoa peliongelmiin.
- THL – rahapelihaitat – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoa pelihaitoista.
Lisää aiheesta löydät sivultamme vastuullinen pelaaminen.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä on pokerin paras käsi?
Pokerin vahvin käsi on kuningasvärisuora (royal flush), joka koostuu saman maan korteista 10, J, Q, K ja A. Sitä ei voi tavallisessa pokerissa voittaa millään toisella kädellä.
Kumpi voittaa, väri vai suora?
Väri voittaa suoran. Väri (viisi samaa maata) on harvinaisempi kuin suora (viisi peräkkäistä korttia), joten se sijoittuu arvojärjestyksessä korkeammalle.
Voittaako täyskäsi neloset?
Ei. Neloset eli neljä samanarvoista korttia on vahvempi käsi kuin täyskäsi. Arvojärjestyksessä neloset on kolmanneksi paras ja täyskäsi neljänneksi paras käsi.
Mikä on kicker pokerissa?
Kicker on sivukortti, joka ei kuulu varsinaiseen yhdistelmään mutta ratkaisee tasapelin, kun kahdella pelaajalla on sama käsiluokka. Korkeampi kicker voittaa.
Voiko ässä olla pokerissa sekä korkea että matala?
Kyllä. Suorissa ja värisuorissa ässä voi olla joko ylin kortti (10-J-Q-K-A) tai alin kortti (A-2-3-4-5). Se ei kuitenkaan voi olla yhtä aikaa suoran molemmissa päissä.
