Siirry suoraan sisältöön

Pokeri

Pokeri

Jokaisella korttipelien, rahapelien ja kasinoiden ystävällä on omat suosikkipelinsä, joiden kanssa pelituokiot kuluvat. Kaikki pelaajat kuitenkin palaavat silloin tällöin todellisten klassikoiden pariin. Korttipeleistä klassisin ja legendaarisin on tietenkin pokeri.

Monille pokeri on lähes synonyymi korttipeleille tai kasinoille. Alkujaan ranskalainen peli on levinnyt laajemmalle kuin mikään muu perinteinen rahapeli. Kasinot, nettikasinot ja korttiharrastajien olohuoneet ovat täynnä pokeripöytiä, joilla pelataan jotakin klassikkopelin lukuisista variaatioista. Vaikka muutaman vuoden takainen huuma on hieman laantunut, niin lukuisat suomalaisetkin pelaavat korteilla säännöllisesti. Miksi pokeri on saavuttanut niin suuren suosion? Tässä artikkelissa pureudumme korttipelien kuninkaan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Pokerin historia

Monien muiden kortti- ja kasinopelien tavoin myös pokeri on saanut alkunsa Ranskassa. Perinteisellä ranskalaisella 52 kortin pakalla pelatut pelit yleistyivät jo keskiajan jälkeen. Muiden pelien tavoin ne saavuttivat nykyisen massiivisen asemansa kuitenkin Amerikan kautta. Kun eurooppalaiset siirtolaiset lähtivät asuttamaan uutta mannerta, vasta perustettujen kylien ja kaupunkien pelihuoneet ja kasinot loivat puitteet pelien kehittymiselle ja leviämiselle. Kun amerikkalainen kulttuuri valloitti maailman, myös kasinopelit levisivät maailman jokaiseen kolkkaan.

Toisin kuin arkikielen perusteella voisi ymmärtää, pokerilla tarkoitetaan itse asiassa kokonaista korttipelien perhettä. Texas Hold’em, Omaha, Seven card stud ja muut pelin variaatiot syntyivät ajan kuluessa, ja ne kaikki saavuttivat omat pelaajayhteisönsä.

Korttipelit olivat 1900-luvun ajan melko pieni ilmiö. Niitä pelasivat lähinnä pelien todelliset harrastajat, jotka kohtasivat kasinoilla ja kodeissa kokoontuessaan pelaamaan. Nykyisin pokeri on kuitenkin suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Tälle on muutamia syitä. Pelin maailmanmestaruuskilpailujen televisiointi sekä nettipokerin yleistyminen loivat puitteet täysin uudenlaiselle pelaajayhteisön synnylle, sekä pelin uudelle suosiolle. Nettikasinoiden yleistyminen on johtanut siihen, että jokaisella korttipelien ystävillä on mahdollisuus pelata klassisia pelejä toisia pelaajia vastaan vaikka kellon ympäri.

Pokeri pähkinänkuoressa

Vaikka pokerista on olemassa lukuisia eri variaatioita, jotka eroavat toisistaan varsin suuresti, niillä kaikilla on myös paljon yhteistä. Eipä niitä muuten niputettaisikaan yhdeksi pelien kategoriaksi.

Tavoite

Kaikki pokeripelit sääntömuotoineen perustuvat saman tavoitteen saavuttamisen ympärille. Kaikissa peleissä pelaajat yrittävät voittaa itselleen muiden pelaajien pelimerkit tai rahat. Tämä tapahtuu pelaamalla paras käsi tai olemalla ainoa pelaaja, joka ei luovuta.

Kortit ja pakka

Pokeria pelataan eurooppalaisella tavallisella 52 kortin pakalla. Joskus joissakin variaatioissa käytetään myös jokereita. Kortit on jaettu neljään maahan. Nämä ovat suomeksi pata, hertta, risti ja ruutu.

Kädet

Kaikissa pokerin variaatioissa voittaminen tapahtuu ensisijaisesti pelaamalla vastapelaajia parempi käsi. Käsi koostuu viidestä kortista. Joissain variaatioissa pelaajille jaetaan suoraan viisi korttia, joista heidän kätensä koostuu. Toisissa variaatioissa kortteja jaetaan vähemmän, ja pelaajat täydentävät kätensä yhteisillä pöytäkorteilla. Näin toimintaan esimerkiksi Texas Hold’emissa, jossa pelaajille jaetaan kaksi taskukorttia ja pöydälle jaetaan viisi yhteistä korttia. Vaikka kortteja olisi käytössä enemmän kuin viisi, niin käsi voi koostua enintään viidestä kortista.

Riippumatta variaatiosta, käsien arvojärjestys on aina sama, ellei toisin päätetä. Käsien arvojärjestys parhaasta huonoimpaan on seuraavanlainen:

  1. Vitoset. Neljä samanarvoista korttia sekä jokeri. Mahdollinen vain peleissä, joissa käytetään jokereita.
  2. Värisuora. Viisi silmäluvuiltaan peräkkäistä korttia, jotka kaikki edustavat samaa maata.
  3. Neloset. Neljä silmäluvuiltaan samanarvoista korttia.
  4. Täyskäsi. Kolmoset ja pari.
  5. Väri. Viisi samaa maata edustavaa korttia.
  6. Suora. Viisi silmäluvuiltaan peräkkäistä korttia.
  7. Kolmoset. Kolme samanarvoista korttia.
  8. Kaksi paria.
  9. Pari. Kaksi samanarvoista korttia.
  10. Hai / Korkein kortti. Käsi, jossa ei ole yhtään edellä mainituista yhdistelmistä. Tällöin käden arvo on sen korkein kortti. Esimerkiksi ässähai.

Riippumatta pelimuodosta, käsien arvo on sama. Olipa kyseessä siis Texas Hold’em tai kotimainen sökö, kuningasvärisuora on paras mahdollinen käsi. Kuningasvärisuoralla tarkoitetaan värisuoraa, jonka pienin kortti on kymppi ja suurin kortti on ässä. Jos pelissä kuitenkin käytetään jokereita, niin vitoset on kuningasvärisuoraakin parempi käsi.

Pokerissa monet jaot päättyvät tilanteeseen, jossa kahdella pelaajalla on sama paras käsi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tasapeliä, vaan tällöin käsien kortteja vertaillaan, ja arvokkaimmat kortit voittavat. Jos esimerkiksi kahdella pelaajalla on molemmilla kolmoset, pelaaja, jonka kolmoset ovat korkeammat voittaa. Kolmoskolmoset häviävät vitoskolmosille, jotka puolestaan häviävät ässäkolmosille ja niin edespäin. Jos parhaat kädet ovat suorat tai värit, niin korkeimman kortin pelannut pelaaja voittaa jaon. Myös tasapeli on mahdollinen jaon lopputulos. Jos parhaat kädet ovat esimerkiksi kymppiparit, niin jako päättyy tasan. Pokerissa mailla ei ole varsinaista arvojärjestystä, vaikka niin monesti luullaan.

Käänteiset kädet

Joissakin peleissä paras pokeri käsi onkin se, joka on arvoltaan alhaisin. Joskus taas tavoitellaan samanaikaisesti sekä korkea-arvoisinta että matala-arvoisinta kättä. Tällaiset pelit, kuten Hi Lo Omaha ovat melko vaikeita pelejä, jotka aiheuttavat kokeneillekin pelaajille haasteita.

Käänteiset kädet arvotetaan usein ässästä vitoseen -säännöllä. Käänteisiä käsiä arvioidessa suorat ja värit jätetään huomioimatta. Lisäksi jokainen käsi, jossa on esimerkiksi pari, on käänteisten käsien näkökulmasta huonompi käsi kuin pariton käsi. Näin ollen paras mahdollinen käänteinen käsi on suora ässästä vitoseen.

Panokset ja panostaminen

Panokset ja panostaminen ovat syyt, miksi pokeri on ylipäätään kiinnostava peli. Ilman panoksia esimerkiksi Omaha Pokeri olisi tylsä peli, jossa omalla toiminnalla ei voisi vaikuttaa pelin kulkuun millään tavalla.

Panostaminen toimii kutakuinkin samalla tavalla kaikissa pelin variaatioissa. Kasinoilla panosten merkitsemiseen käytetään pelimerkkejä, joita on saatavilla myös korttipelien harrastajille suunnatuista liikkeistä. Jos pelailu tapahtuu kotosalla, panosten merkitsemisen kanssa voi heittäytyä luovaksi. Yleisesti panokset on pidettävä näkyvissä koko ajan. Pelimerkkejä tai muita panoksia on käsiteltävä avoimesti ja selkeästi, eikä niitä ole soveliasta piilotella.

Alku- ja sokkopanokset

Jokainen jako alkaa alkupanosten asettamisella. Joissakin variaatioissa, kuten Texas Hold’emissa, jotkut pelaajista joutuvat asettamaan alkupanoksen näkemättä korttejaan ollenkaan. Tällaisia sokkopanoksia kutsutaan monesti englanninkielisellä termillä blind. Jos pelissä käytetään sokkopanoksia, niin ensimmäisen panoksen asettajan vuoro kiertää pöydän ympärillä.

Toinen vaihtoehto blindeille on ante. Ante on alkupanos, joka on saman suuruinen jokaiselle pelaajalle.

Panostaminen pelin edetessä

Alkupanosten jälkeen panostaminen alkaa toden teolla. Vuorollaan jokaisella pelaajalla on kolme vaihtoehtoa:

  1. Avata potti. Potti avataan asettamalla panos (englanniksi open). Panoksen koko riippuu monesta tekijästä. Näitä ovat esimerkiksi pelissä sovitut rajoitukset panoksille ja pelaajan oma varallisuus.
  2. Passata (englanniksi check). Passatessaan pelaaja ei aseta panosta, eli avaa pottia, mutta ei myöskään luovuta kierrosta kesken. Jos jokainen pelaaja passaa, jakoa ei pelata ja alkupanokset siirtyvät seuraavan jaon pottiin.
  3. Luovuttaa (fold). Luovuttaminen eli kippaaminen tarkoittaa kierroksen jättämistä kesken. Pelaaja ei osallistu kierrokseen, mutta ei saa asettamaansa alkupanosta takaisin.

Kun potti on katsottu, ja panokset asetettu, peli etenee eri variaatioissa eri tavalla. Pelaajille tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan toinen panostuskierros. Tällöin tulee valita yksi seuraavista vaihtoehdoista:

  1. Katsominen / Sököttöminen (englanniksi check). Jos kukaan ei ole korottanut panostaan, pelaaja voi sököttää. Tällöin hän ei kasvata panostaan ja pottia, mutta pysyy kuitenkin mukana pelissä.
  2. Maksaminen / Katsominen (englanniksi call). Jos toinen pelaaja on samalla kierroksella korottanut panosta, maksamisella tarkoitetaan oman panoksen nostamista korotetun panoksen suuruiseksi.
  3. Korottaminen / Nokittaminen (englanniksi raise). Jos edellinen pelaaja on korottanut, ja pelaaja haluaa korottaa panosta entisestään, tämä voi nokittaa aiemman korotuksen. Korottamista kontrolloidaan usein erilaisin säännöin.
  4. Luovuttaminen / Kippaaminen (englanniksi fold). Kippaamisella tarkoitetaan luovuttamista. Pelaaja jättää jaon kesken, eikä saa asettamaansa panosta takaisin.

Panostamisen jälkeen peli etenee pelattavan variaation sääntöjen mukaan. Joissakin variaatioissa seuraa useampia vaiheita, joissa pelaajat voivat korottaa panoksiaan, mutta joissakin variaatioissa siirrytään suoraan korttien näyttämiseen.

Näyttö (showdown)

Kun pelaajat ovat tehneet voitavansa ja asettaneet lopulliset panoksensa, on tullut aika katsoa kortit. Tätä vaihetta kutsutaan näytöksi tai englanninkielisellä termillä showdowniksi. Näytössä kaikki mukana olevat pelaajat paljastavat kätensä ja korttinsa. Parhaan käden pelannut pelaaja korjaa koko potin. Jos kaksi pelaajaa päätyy tasapeliin, potti jaetaan tasan heidän kesken. Joskus näyttöä ei edes tarvita, sillä voittaja on bluffannut ja panostanut toiset pelaajat kippaamaan kesken jaon. Tällöin edes voittajan ei tarvitse näyttää korttejaan.

Bluffaaminen

Pokerissa voittaminen vaatii parhaan käden saamista. Vahva käsi käy ilmi muille pelaajille korkeista panoksista, joita hyvien korttien haltija haluaa asettaa. Tässä piilee pokerin hienous. Kun pelaajat asettavat panoksia, he pyrkivät viestimään toisille pelaajille, että heidän kätensä on jotakin muuta, kuin se todellisuudessa on. Tätä hämäämistä kutsutaan bluffaamiseksi.

Käytännössä bluffaaminen on vastustajien hämäämistä, jolla on kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen on saada muut pelaajat jättämään jako kesken, vaikka se ei olisi heille kannattavaa. Toinen tarkoitus taas on saada heidät jatkamaan kierrosta ja kasvattamaan panoksia, vaikka se ei olisi kannattavaa. Bluffaamisen ja panostamisen läsnäolo on syy sille, että pokeri on niin jännittävä ja taitoa vaativa peli.

Yhteenveto

Pokeri on peli, jossa ei koskaan tule vastaan kahta samanlaista kierrosta. Vaikka suurin osa variaatioista on varsin yksinkertaisia perusideoiltaan, panostamisen ja bluffaamisen mahdollisuudet tekevät pelistä monimutkaisen taitopelin. Toisin kuin monissa kasinopeleissä, pokerin eri muodot eivät jätä sijaa tuurille.

Viimeisimmät uutiset

Seiska

Seiska

Tuppi

Tuppi