Vapaakenttä (FreeCell) – säännöt, strategia ja muunnelmat

Vapaakenttä eli kansainvälisesti FreeCell on yhden pelaajan pasianssi, joka tunnetaan parhaiten Windows-tietokoneiden mukana levinneestä versiosta. Toisin kuin useimmissa pasiansseissa, Vapaakentässä kaikki kortit ovat alusta asti näkyvissä ja lähes jokainen jako on ratkaistavissa – voitto riippuu siis ennen kaikkea pelaajan omasta suunnittelusta eikä sattumasta. Tässä oppaassa käydään läpi pelin säännöt, voittostrategia, historia ja tunnetuimmat muunnelmat.

Mikä Vapaakenttä on?

Vapaakenttä on yksin pelattava pasianssipeli, jonka tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään kotipinoon maittain ässästä kuninkaaseen. Peliä kutsutaan ”avoimeksi” pasianssiksi, koska jokainen kortti on näkyvissä heti jaon jälkeen – mikään kortti ei ole kuvapuoli alaspäin kuten esimerkiksi Klondike-pasianssissa.

Tämä avoimuus tekee Vapaakentästä poikkeuksellisen taitopohjaisen pelin. Koska pelaaja näkee kaikki kortit, voittaminen on kiinni siirtojen suunnittelusta eikä onnesta. Arvioiden mukaan satunnaisista jaoista lähes 99,999 % on ratkaistavissa, ja klassisessa Microsoftin 32 000 jaon sarjassa vain yksi jako, numero 11982, on todistettu mahdottomaksi.

Vapaakentän säännöt

Pelialue ja korttien jako

Vapaakenttää pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Pelialue koostuu kolmesta osasta:

• Kahdeksan saraketta eli pelialue, johon kortit jaetaan. Neljään ensimmäiseen sarakkeeseen tulee seitsemän korttia ja neljään viimeiseen kuusi korttia – yhteensä 52 korttia, kaikki kuvapuoli ylöspäin.
• Neljä vapaakenttää (free cell) ruudun yläkulmassa. Jokaiseen mahtuu yksi kortti kerrallaan väliaikaiseen säilytykseen.
• Neljä kotipinoa (foundation), joihin kortit kerätään maittain ässästä kuninkaaseen.

Sallitut siirrot

• Sarakkeessa kortteja rakennetaan laskevassa järjestyksessä vuorotellen eri värein: punaisen päälle tulee musta ja päinvastoin (esimerkiksi musta kymppi punaisen sotamiehen päälle).
• Minkä tahansa sarakkeen päällimmäisen kortin voi siirtää vapaakenttään, jos siellä on tilaa.
• Vapaakentässä olevan kortin voi siirtää takaisin sarakkeeseen tai kotipinoon.
• Kotipino aloitetaan ässällä, minkä jälkeen siihen lisätään saman maan kortit nousevassa järjestyksessä kakkosesta kuninkaaseen.
• Tyhjään sarakkeeseen saa Vapaakentän perussäännöissä siirtää minkä tahansa kortin tai korttisarjan.

Montako korttia voi siirtää kerralla?

Virallisesti vapaakenttään mahtuu vain yksi kortti, joten teknisesti kortteja siirretään aina yksi kerrallaan. Tietokoneversiot sallivat kuitenkin useamman kortin ”supersiirron” sillä ehdolla, että siirto olisi mahdollista tehdä yksitellen vapaita kenttiä ja tyhjiä sarakkeita apuna käyttäen. Siirrettävien korttien enimmäismäärä lasketaan kaavalla (vapaat kentät + 1) × 2 jokaista tyhjää saraketta kohti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että neljällä vapaalla kentällä ja ilman tyhjiä sarakkeita voi siirtää viisi korttia kerralla, yhdellä tyhjällä sarakkeella kymmenen ja kahdella tyhjällä sarakkeella jo 20 korttia. Siksi tyhjät sarakkeet ovat pelissä erityisen arvokkaita.

Kuinka Vapaakenttä ratkaistaan?

Koska peli on lähes aina voitettavissa, tappio johtuu yleensä hätiköidyistä siirroista. Voiton todennäköisyyttä kasvattaa huolellinen etukäteissuunnittelu – samankaltainen analyyttinen lähestymistapa kuin esimerkiksi tulosveto ‑tyyppisessä ennustamisessa, jossa päätökset perustuvat tilanteen tarkkaan arviointiin. Hyödyllisimmät perusstrategiat ovat:

• Vapauta ässät ja kakkoset ensin. Matala-arvoiset kortit kannattaa saada kotipinoihin varhain, jotta ne eivät tuki sarakkeita.
• Älä täytä vapaakenttiä turhaan. Jokainen varattu vapaakenttä pienentää kerralla siirrettävien korttien määrää, joten pidä kenttiä tyhjinä mahdollisimman pitkään.
• Pyri tyhjentämään kokonainen sarake. Tyhjä sarake on joustavin työkalu, sillä se tuplaa siirrettävän korttisarjan pituuden.
• Suunnittele useita siirtoja eteenpäin. Houkuttelevalta vaikuttava siirto voi myöhemmin estää paremman ratkaisun, joten mieti seuraukset ennen jokaista siirtoa.
• Älä nosta kortteja kotipinoihin liian aikaisin, jos niitä vielä tarvitaan sarakkeiden järjestelyssä.

Vapaakentän historia

Vapaakentän juuret ovat vanhoissa eurooppalaisissa pasiansseissa. Pelin suora edeltäjä on Baker’s Game, jonka matemaatikko Martin Gardner kuvasi Scientific American ‑lehdessä vuonna 1968. Baker’s Gamessa kortteja rakennetaan maittain, kun taas Vapaakentässä käytetään vuorottelevia värejä.

Nykyisen muotonsa peli sai vuonna 1978, kun lääketieteen opiskelija Paul Alfille ohjelmoi siitä tietokoneversion Illinoisin yliopiston PLATO-opetusjärjestelmään. Hän muutti Baker’s Gamen sääntöä niin, että kortit järjestetään vuorottelevin värein, mikä teki pelistä huomattavasti useammin ratkeavan.

Laajan yleisön tietoisuuteen peli nousi, kun Jim Horne teki siitä ensin MS-DOS-version 1980-luvun lopulla ja myöhemmin graafisen Windows-version. FreeCell levisi ympäri maailman erityisesti sen jälkeen, kun Microsoft liitti sen osaksi Windowsia: peli on kuulunut vakiona jokaiseen Windows-käyttöjärjestelmään vuoden 1995 Windows 95:stä alkaen. Peli ei siis tullut vielä Windows 3.0:n mukana, kuten joskus väitetään.

Vapaakentän muunnelmat

Vapaakentästä on kehitetty useita muunnelmia, jotka eroavat toisistaan lähinnä vapaakenttien ja sarakkeiden määrän sekä rakentamissääntöjen osalta. Perusajatus – kaikkien korttien kerääminen kotipinoihin ässästä kuninkaaseen – säilyy samana.

Baker’s Game

Vapaakentän suora edeltäjä. Pelialue on sama kuin Vapaakentässä (neljä vapaakenttää ja kahdeksan saraketta), mutta kortteja rakennetaan sarakkeissa maittain eikä värejä vuorotellen. Tämä tekee pelistä selvästi haastavamman; arvioiden mukaan noin kolme neljästä jaosta on ratkaistavissa.

Eight Off

Eight Offissa on kahdeksan vapaakenttää ja kahdeksan kuuden kortin saraketta; jaossa neljä ylimääräistä korttia sijoitetaan valmiiksi vapaakenttiin. Kortteja rakennetaan maittain, ja tyhjään sarakkeeseen saa siirtää vain kuninkaan. Runsas vapaakenttien määrä antaa liikkumavaraa, mutta maittain rakentaminen vaatii tarkkuutta.

Seahaven Towers (Sea Towers)

Seahaven Towersissa on neljä vapaakenttää ja kymmenen viiden kortin saraketta. Jaon kaksi ylimääräistä korttia asetetaan vapaakenttiin, joten pelaajalla on heti alussa käytössään vain kaksi vapaata kenttää. Kortteja rakennetaan maittain ja tyhjään sarakkeeseen kelpaa vain kuningas, mikä tekee pelistä vaativan.

Penguin

Penguinissa on seitsemän vapaakenttää ja seitsemän seitsemän kortin saraketta. Ensimmäisenä jaettu kortti määrää kotipinojen aloitusarvon, ja samanarvoiset kortit siirtyvät kotipinoihin pelin edetessä. Kortteja rakennetaan maittain, ja peli on suunniteltu niin, että valtaosa jaoista on ratkaistavissa.

ForeCell

ForeCell muistuttaa Vapaakenttää, mutta jaossa kaikki neljä vapaakenttää täytetään heti korteilla ja tyhjään sarakkeeseen saa siirtää ainoastaan kuninkaan. Nämä rajoitukset tekevät aloituksesta tiukemman kuin perinteisessä Vapaakentässä.

Vapaakenttä verkossa ja sovelluksissa

Vapaakenttää voi pelata ilmaiseksi lukuisilla verkkosivustoilla suoraan selaimessa ilman latauksia sekä tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen sovelluksilla. Microsoftin oma Microsoft Solitaire Collection sisältää FreeCellin, ja se on saatavilla Windowsille sekä iOS- ja Android-laitteille.

Digitaaliset versiot tarjoavat usein vihjetoimintoja, kumoa-painikkeen ja tilastoja, joiden avulla omaa pelitaitoa voi kehittää. Vaikka Vapaakenttä on rahaton taitopeli, kannattaa muistaa myös digipelaamisen haasteet ja pitää ruutuaika kohtuullisena. Pasianssista kiinnostuneelle löytyy myös muita klassikoita, kuten Pyramidi-pasianssi sekä pakkapasianssit, kuten Spider-pasianssi.

Yleisimmät virheet

• Vapaakenttien liian aikainen täyttäminen. Kun kaikki neljä kenttää ovat varattuja, siirtomahdollisuudet tyrehtyvät nopeasti.
• Korttien ahkera siirtäminen kotipinoihin. Liian aikaisin kotipinoon nostettu kortti saattaa puuttua myöhemmin sarakkeiden järjestelystä.
• Tyhjän sarakkeen tuhlaaminen. Tyhjä sarake kannattaa säästää suuren korttisarjan siirtämiseen, ei yksittäisen kortin parkkipaikaksi.
• Siirtojen suunnittelematta jättäminen. Ilman ennakointia peli ajautuu helposti umpikujaan, vaikka jako olisikin ratkaistavissa.

Kenelle Vapaakenttä sopii?

Vapaakenttä sopii pelaajalle, joka nauttii loogisesta ongelmanratkaisusta ja haluaa pelin, jossa menestys riippuu omasta ajattelusta eikä sattumasta. Se on oiva valinta rauhalliseen yksinpelihetkeen ja aivojen virkistämiseen. Aloittelijalle peli on helppo omaksua, koska kaikki kortit ovat näkyvissä, mutta se tarjoaa syvyyttä myös kokeneemmalle pelaajalle vaativampien muunnelmien kautta. Lisää yksin ja seurassa pelattavia pelejä löydät korttipelien osiosta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Onko Vapaakenttä aina voitettavissa?

Lähes aina. Satunnaisista jaoista arviolta noin 99,999 % on ratkaistavissa, ja klassisessa 32 000 jaon sarjassa vain jako numero 11982 on todistettu mahdottomaksi. Tappio johtuu siis useimmiten pelaajan virheistä, ei huonosta jaosta.

Mitä eroa on Vapaakentällä ja Klondikella?

Vapaakentässä kaikki kortit ovat alusta asti näkyvissä ja käytössä on neljä vapaakenttää, joten peli on hyvin taitopohjainen. Klondikessa osa korteista on piilossa ja nostopakka tuo mukaan sattumaa.

Montako korttia Vapaakentässä voi siirtää kerralla?

Virallisesti yksi, mutta tietokoneversiot sallivat korttisarjan siirron, jos se olisi mahdollista tehdä yksitellen. Enimmäismäärä on vapaiden kenttien määrä plus yksi, kerrottuna kahdella jokaista tyhjää saraketta kohti.

Kuka kehitti Vapaakentän?

Pelin tietokoneversion loi Paul Alfille vuonna 1978 PLATO-järjestelmälle, ja se pohjautuu vanhempaan Baker’s Game -pasianssiin. Jim Hornen tekemät DOS- ja Windows-versiot tekivät pelistä maailmankuulun.

Voiko Vapaakenttää pelata ilmaiseksi?

Kyllä. Peliä voi pelata maksutta useilla verkkosivustoilla suoraan selaimessa sekä ilmaisilla sovelluksilla. Myös Microsoft Solitaire Collection sisältää FreeCellin veloituksetta.