Korttipelit ovat yksi maailman vanhimmista ja monipuolisimmista ajanvietteen muodoista. Yhdellä tavallisella 52 kortin pakalla voi pelata kymmeniä erilaisia pelejä – nopeatempoisista seurapeleistä aina tarkkaa laskutaitoa ja pelinlukua vaativiin tikkipeleihin. Tälle sivulle on koottu Suomessa ja maailmalla suosituimmat korttipelit: niiden perussäännöt, taustaa ja historiaa sekä vinkit siihen, kenelle kukin peli parhaiten sopii. Jokaisesta pelistä pääset halutessasi myös syventävään sääntöoppaaseen.
Tärkeimmät kohdat
- Yksi pakka, kymmeniä pelejä: tavallisella 52 kortin pakalla pelaat sekä nopeita seurapelejä että haastavia tikkipelejä.
- Kaikille ikäryhmille: helpot pelit kuten Ristiseiska ja Paskahousu sopivat lapsille, taktiset pelit kuten Preferenssi ja Kinko aikuisille.
- Onni ja taito yhdistyvät: jaetut kortit tasoittavat peliä, mutta pitkällä aikavälillä taitava pelaaja menestyy.
- Tavoitteet vaihtelevat: osassa peleistä kerätään pisteitä (Kasino, Rommi), osassa niitä nimenomaan vältellään (Herttamisääri).
- Vastuullisuus: jos pelaat rahapanoksilla, sovi rajat etukäteen – rahapelaamisen ikäraja Suomessa on 18 vuotta.
Mikä tekee korttipeleistä niin suosittuja?
Korttipelien suosio perustuu ennen kaikkea niiden saavutettavuuteen. Yksi edullinen korttipakka mahtuu taskuun, eikä pelaaminen vaadi sähköä, nettiyhteyttä tai erillistä pelilautaa. Samalla pakalla voi pelata useita eri pelejä, mikä tekee korteista poikkeuksellisen monikäyttöisen harrastuksen niin kotona, mökillä kuin pitkällä junamatkallakin.
Toinen keskeinen syy on sosiaalisuus. Korttipelit kokoavat ihmiset saman pöydän ääreen ja sopivat kaikenikäisille vauvasta vaariin. Monissa peleissä yhdistyvät onni ja taito: satunnaisesti jaetut kortit antavat jokaiselle mahdollisuuden, mutta pitkällä aikavälillä parempi pelaaja menestyy. Juuri tämä tasapaino pitää pelit kiinnostavina kerta toisensa jälkeen.
Pelikortit ja korttipakka
Valtaosa tämän sivun peleistä pelataan tavallisella ranskalaistyyppisellä 52 kortin pakalla, jossa on neljä maata – pata, hertta, ruutu ja risti – sekä kussakin maassa kortit kakkosesta ässään. Osa peleistä käyttää lyhennettyä pakkaa, osa jokereita ja jotkin pelit kahta pakkaa. Jos pelikorttien maat, arvot ja perusteet kaipaavat kertausta, lue tarkempi opas korttipakasta.
Suomalaiset korttipeliklassikot
Seuraavat pelit kuuluvat Suomen pelatuimpiin. Ne ovat helppoja oppia eivätkä vaadi kuin pakan ja seuraa.
Kasino
Kasino on perinteinen nappauspeli, jota pelataan yleensä kahden pelaajan kesken tai 3–4 hengen porukassa. Pöydälle jaetaan avoimia kortteja, ja pelaaja voi omalla käsikortillaan napata pöydästä joko saman arvoisen kortin tai useita kortteja, joiden yhteenlaskettu arvo vastaa pelattua korttia. Käsikortilla voi myös rakentaa pöytään niin sanottuja rakennelmia, jotka napataan myöhemmin yhtenä kokonaisuutena.
Pisteitä lasketaan kerätyistä korteista: eniten kortteja kerännyt saa kolme pistettä, eniten patoja kerännyt yhden pisteen, ruutukymppi (”iso kasino”) kaksi pistettä, patakakkonen (”pikkukasino”) yhden pisteen ja jokainen ässä yhden pisteen. Toisin kuin joskus luullaan, pelissä tavoitellaan pisteitä – ei vältellä niitä. Voittaja on pelaaja, joka ensimmäisenä saavuttaa pelaajien ennalta sopiman voittorajan useamman jaon aikana.
Paskahousu
Paskahousu on nopea ja hauska pelipöydän klassikko, jonka moni oppii jo lapsena. Pelin ideana on päästä eroon käsikorteistaan mahdollisimman nopeasti pelaamalla aina vähintään yhtä suuri kortti kuin edellinen pelaaja. Tietyillä korteilla, kuten kakkosella ja kympillä, on erikoisvoimia, joilla pöydän voi kaataa tai nollata. Se pelaaja, joka jää viimeisenä kortit kädessään, häviää ja saa vähemmän mairittelevan ”paskahousun” tittelin. Peli tunnetaan juuri koukuttavuudestaan ja sopii mainiosti niin perhe- kuin kaveriporukkaan.
Ristiseiska
Ristiseiska on yksi Suomen pelatuimmista korttipeleistä, ja se tunnetaan myös nimillä seiska, kiusa, pihistys, fan tan ja domino. Peliin voi osallistua tyypillisesti 2–8 pelaajaa. Pelin runko rakentuu seiskojen ympärille: kun maan seiska on pöydässä, saman maan kuutosia voi pelata laskevasti ja kahdeksikkoja nousevasti, kunnes pöydässä on katkeamaton jono ässästä kuninkaaseen. Voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä eroon kaikista käsikorteistaan. Jos vuorollaan ei voi pelata yhtään korttia, on pakko ohittaa vuoro – mikä tekee korttien pihtaamisesta varteenotettavan taktiikan.
Herttamisääri
Herttamisääri, tutummin Hertta, kuuluu niin sanottuihin väistöpeleihin, joissa tikkejä ja tiettyjä kortteja nimenomaan vältellään. Peliä pelataan 52 kortin pakalla, ja korttien arvojärjestys on tavanomainen ässä korkeimpana. Jokainen kerätty hertta tuottaa miinuspisteen, ja kaikkein vaarallisin yksittäinen kortti on patarouva. Vähiten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Peli yleistyi 1800-luvun lopulla, ja nykyinen muoto patarouvan rangaistuksineen vakiintui 1900-luvun alkupuolella.
Taktisemmat tikki- ja keräilypelit
Seuraavat pelit vaativat hieman enemmän harjoittelua, mutta palkitsevat pelaajan syvemmällä strategialla.
Kinko eli Kingi
Kinko – tunnetaan myös nimillä Kingi ja King – on niin kutsuttu kokoomapeli neljälle pelaajalle. Yksi peli koostuu sarjasta jakoja (usein kymmenen), joista jokaisella on omat sääntönsä ja tavoitteensa. Pelin ensimmäisellä puoliskolla pyritään yleensä välttämään rangaistuskortteja ja -tikkejä, ja loppupuoliskolla pisteitä kerätään päinvastaisilla tavoitteilla. Juuri tämä vaihtelu pitää pelin tuoreena, sillä jokainen jako vaatii hieman erilaista taktiikkaa.
Preferenssi
Preferenssi on itävaltalaista alkuperää oleva tikkipeli kolmelle pelaajalle. Peli syntyi 1800-luvun alun Itävallassa ja levisi sieltä Itä-Eurooppaan, jossa etenkin venäläinen muunnelma (preferanssi) nousi hyvin suosituksi. Peliä pelataan 32 kortin pakalla, jossa on joka maasta kortit seiskasta ässään. Pelin alussa pelaajat lupaavat kerätä tietyn määrän tikkejä, ja pisteet jaetaan sen mukaan, kuinka hyvin lupaus toteutui. Preferenssiä pelataan toisinaan myös rahapanoksilla.
Rommi
Rommi on kansainvälisesti tunnettu keräilypeli, jonka juuret ulottuvat meksikolaiseen Conquian-peliin. Sitä pelataan 2–6 pelaajan kesken tavallisella 52 kortin pakalla, johon voidaan lisätä jokerit; useamman pelaajan peleissä otetaan usein käyttöön kaksi pakkaa. Tavoitteena on muodostaa käsikorteista settejä – joko kolme tai neljä samanarvoista korttia tai vähintään kolmen saman maan kortin suoria – ja päästä niiden avulla ensimmäisenä eroon kaikista korteistaan. Ässä voi toimia joko pienimpänä tai suurimpana korttina, mutta ei molempina yhtä aikaa.
Tarot-kortit – pelistä ennustamiseen
Tarot-kortit muodostavat 78 kortin pakan, joka syntyi 1400–1500-lukujen Italiassa, kun tavalliseen neljän maan pakkaan lisättiin kuvallisia valttikortteja. Alun perin pakalla pelattiin aivan tavallisia tikkipelejä, ja pelikäyttö säilyi pääasiallisena aina 1700-luvun loppupuolelle asti – vasta silloin pakkaa alettiin käyttää ennustamiseen. Nykymuotoinen tarot jakautuu 22 suureen arkanaan (Arcana maiora), jotka kuvaavat elämän suuria teemoja, sekä 56 pieneen arkanaan (Arcana minora), jotka liittyvät arkisempiin tapahtumiin. Kortit ovat yhä suosittuja etenkin Italiassa, Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Unkarissa.
Lisää korttipelejä kokeiltavaksi
Suomalaisten korttipöydissä viihtyvät myös monet muut pelit. Nopeatempoinen Aasi perustuu reaktionopeuteen, kun taas pohjalainen Pidro ja perinteikäs Tuppi ovat haastavampia tikkipelejä. Kansainvälisesti tunnetuin korttipeli on tietysti pokeri, jonka ympärille on syntynyt lukematon määrä muunnelmia.
Vertailu
| Peli | Pelaajia | Pakka | Pelityyppi | Vaikeustaso |
|---|---|---|---|---|
| Kasino | 2–4 | 52 korttia | Nappauspeli | Helppo–keskitaso |
| Paskahousu | 2–6 | 52 korttia | Kaatopeli | Helppo |
| Ristiseiska | 2–8 | 52 korttia | Kaatopeli | Helppo |
| Herttamisääri | 3–6 | 52 korttia | Väistötikkipeli | Keskitaso |
| Kinko eli Kingi | 4 | 52 korttia | Kokoomatikkipeli | Keskitaso–vaativa |
| Preferenssi | 3 | 32 korttia | Tikkipeli | Vaativa |
| Rommi | 2–6 | 52 korttia (+jokerit) | Keräilypeli | Helppo–keskitaso |
Vastuullinen pelaaminen panospeleissä
Suurin osa tällä sivulla esitellyistä peleistä on puhtaasti viihteellistä yhdessäoloa ilman rahaa. Osaa peleistä, kuten preferenssiä ja pokeria, voidaan kuitenkin pelata myös rahapanoksilla. Jos pelaat panoksilla, sovi pelirajat etukäteen, pidä pelaaminen pelkkänä ajanvietteenä äläkä yritä voittaa tappioita takaisin. Rahapelaamisen alaikäraja Suomessa on 18 vuotta. Lue lisää aiheesta vastuullisen pelaamisen sivultamme.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä on helpoin korttipeli aloittelijalle?
Helpoimpia aloituspelejä ovat Ristiseiska ja Paskahousu, joiden säännöt oppii muutamassa minuutissa. Myös Kasino on suhteellisen helppo, vaikka siinä on mukana hieman laskemista.
Montako pelaajaa korttipeleihin tarvitaan?
Se riippuu pelistä. Rommia ja Paskahousua voi pelata jo kaksin, Ristiseiskaan mahtuu jopa kahdeksan pelaajaa, kun taas Preferenssi ja Kinko on suunniteltu kolmelle tai neljälle pelaajalle.
Mikä tekee Kasinosta suositun korttipelin?
Kasino on helppo oppia, mutta siinä on mukana mielekästä laskemista ja taktiikkaa. Peli sopii sekä lapsille että aikuisille ja onnistuu jo kahdella pelaajalla.
Voiko korttipelejä pelata ilman rahaa?
Kyllä. Valtaosa perinteisistä korttipeleistä on tarkoitettu pelattavaksi ilman rahapanoksia – pelkästään pisteillä tai huvin vuoksi.
Mistä löydän tarkat säännöt yksittäiseen peliin?
Jokaisesta pelistä on oma yksityiskohtainen sääntöoppaansa sivustollamme. Klikkaa pelin nimeä tekstissä, niin pääset suoraan kyseisen pelin ohjeisiin.