Canasta – korttipelin säännöt, pistelasku ja pelivinkit

Canasta on parityöskentelyä ja korttien keräilyä yhdistävä seurapeli, joka on viihdyttänyt pelaajia jo yli 80 vuoden ajan. Peli syntyi Etelä-Amerikassa ja nousi maailmanlaajuiseen suosioon 1950-luvun alussa. Tähän oppaaseen on koottu canastan säännöt selkeästi: korttien pistearvot, vuoron kulku, avopakan ottaminen, avausvaatimus sekä pisteiden laskeminen. Jokainen termi selitetään, joten opas sopii myös ensikertalaiselle. Lopussa vastataan viiteen yleisimpään kysymykseen.

Mikä canasta on ja mistä se on peräisin

Canasta kuuluu rommipelien perheeseen. Niissä tavoitteena on muodostaa korteista yhdistelmiä eli pöytäyksiä samanarvoisista korteista. Nimi tulee espanjan sanasta canasta, joka tarkoittaa koria – viittaus pelipöydällä kortteja säilyttäneisiin koreihin.

Pelin kehittivät asianajaja Segundo Sánchez Santos ja arkkitehti Alberto Serrato Montevideossa Uruguayssa noin vuonna 1939. He halusivat bridgeä nopeamman mutta yhtä koukuttavan pelin. Säännöt vakiintuivat Pohjois-Amerikassa 1950-luvun vaihteessa, ja juuri tämä versio levisi maailmanlaajuiseksi villitykseksi. Samaan pelisukuun kuuluu muitakin muunnelmia, kuten Shanghai-korttipeli. Lisää vastaavia pelejä löydät sivustomme korttipelien osiosta.

Pelin tavoite ja kokoonpanot

Canastan tavoitteena on kerätä ensimmäisenä 5 000 pistettä. Pisteitä saadaan pöytäyksistä ja erityisesti canastoista. Canasta tarkoittaa pöytäystä, jossa on vähintään seitsemän samanarvoista korttia.

Yleisin tapa on pelata nelinpelinä kahtena parina, jolloin parit istuvat vastakkain. Peliä voi pelata myös kahdestaan (yksi vastaan yksi) tai kolmisin, joskin kolmen pelaajan muoto on harvinaisin. Pelivälineinä tarvitaan kaksi tavallista 52 kortin korttipakkaa sekä neljä jokeria, eli yhteensä 108 korttia. Pakkojen ei tarvitse olla keskenään samannäköisiä.

Korttien pistearvot

Pistearvojen tunteminen on canastan perusta, sillä sekä pöytäysten arvo että käteen jääneiden korttien miinukset lasketaan niiden mukaan. Jokerien lisäksi myös kakkoset toimivat villikortteina, ja kolmosilla on oma erikoisroolinsa.

Villikortteja ovat siis jokerit ja kakkoset. Luonnollisia kortteja ovat kaikki muut arvot ässästä neloseen. Punaiset ja mustat kolmoset käsitellään omien sääntöjensä mukaan, kuten seuraavaksi kerrotaan.

Punaiset ja mustat kolmoset

Kolmosia ei voi käyttää tavallisiin pöytäyksiin, vaan niillä on erikoismerkitys.

• Punaiset kolmoset ovat bonuskortteja. Kun pelaaja saa punaisen kolmosen käteensä jaossa tai nostaessaan, hän asettaa sen heti pöydälle omien pöytäystensä viereen ja nostaa tilalle uuden kortin. Jokainen punainen kolmonen tuo 100 pistettä, ja kaikki neljä yhdessä yhteensä 800 pistettä.
• Mustat kolmoset ovat arvoltaan 5 pistettä. Niitä ei voi pöydätä pelin aikana, mutta pelin lopettava pelaaja saa pöydätä kolme tai neljä mustaa kolmosta samalla vuorolla ilman villikortteja. Avopakan päällä musta kolmonen estää seuraavaa pelaajaa ottamasta pakkaa.

Huomaa, että jos pari ei ole vielä pöytännyt, pöydällä olevat punaiset kolmoset muuttuvat miinuspisteiksi (−100 kappaleelta) pelin lopussa.

Pelin valmistelu ja jakaminen

Pakat sekoitetaan yhteen jokerit mukaan lukien. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kortit yksi kerrallaan: nelinpelissä 11 korttia, kolmen pelaajan pelissä 13 ja kaksinpelissä 15 korttia pelaajaa kohden. Loput kortit jäävät pöydälle kuvapuoli alaspäin umpipakaksi eli nostopakaksi.

Umpipakan päältä käännetään yksi kortti avopakan eli poistopakan aloituskortiksi. Jos tämä kortti on jokeri, kakkonen tai punainen kolmonen, se käännetään poikittain ja sen päälle nostetaan uusi kortti. Tätä toistetaan, kunnes aloituskortti on jokin muu kuin erikoiskortti. Ensimmäisellä kierroksella pelaajat asettavat kädessään olevat punaiset kolmoset pöydälle ja nostavat tilalle yhtä monta korttia.

Vuoron kulku: nosto, pöytäys ja heitto

Varsinainen vuoro koostuu kolmesta osasta, jotka tehdään aina samassa järjestyksessä.

Nostaminen

Vuoro alkaa nostamisella. Pelaaja nostaa joko päällimmäisen kortin umpipakasta tai ottaa koko avopakan. Jos nostettu kortti on punainen kolmonen, se pöydätään heti ja tilalle nostetaan uusi kortti.

Pöytäys

Pöytäyksen muodostaa vähintään kolme samanarvoista korttia. Toisin kuin esimerkiksi pokeri.io-sivustolta tutussa pokerissa, suorilla ei ole canastassa merkitystä. Yhdessä pöytäyksessä saa olla korkeintaan kolme villikorttia, ja luonnollisia kortteja täytyy olla vähintään kaksi – pelkistä villikorteista ei voi tehdä pöytäystä. Parin pöytäykset ovat yhteisiä, ja kortit pelataan parin eteen. Samaa arvoa kohden parilla voi olla vain yksi pöytäys. Kun pöytäykseen kertyy seitsemän korttia, se on canasta: pino kootaan siistiksi ja päälle asetetaan punainen kortti, jos canasta on aito (ei villikortteja), tai musta kortti, jos kyseessä on villikortteja sisältävä seka canasta.

Heitto

Vuoro päättyy heittoon: pelaaja asettaa yhden kortin avopakan päälle kuvapuoli ylöspäin. Poisheitettävä kortti ei saa olla punainen kolmonen. Jos heität avopakkaan villikortin (jokerin tai kakkosen) tai mustan kolmosen, pakka lukittuu, eikä seuraava pelaaja voi ottaa sitä.

Avopakan ottaminen ja lukittu pakka

Avopakan saa ottaa vain, jos sen päällimmäisen kortin pystyy pöytäämään heti. Se onnistuu joko kahdella saman arvon luonnollisella kortilla kädestä, yhdellä luonnollisella ja yhdellä villikortilla, tai lisäämällä kortti parin jo olemassa olevaan saman arvon pöytäykseen. Pöytäys näytetään ennen kuin loput pakan korteista otetaan käteen.

Avopakkaa ei voi ottaa, jos sen päällimmäinen kortti on villikortti tai musta kolmonen. Pakka on lisäksi lukittu eli jäädytetty kaikilta, jos sen sisällä on villikortti tai jos sen aloitti punainen kolmonen – tällöin pakan saa ottaa vain kahdella luonnollisella kortilla. Pakka on jäädytetty myös sellaiselta parilta, joka ei ole vielä avannut peliään yhdelläkään pöytäyksellä.

Avausvaatimus eli ensimmäinen pöytäys

Parin ensimmäisen pöytäyksen on yllettävä tiettyyn vähimmäispistemäärään. Vaatimus kasvaa sitä mukaa kun parin yhteispistemäärä nousee:

• Yhteispisteet miinuksella: ei varsinaista vaatimusta (15 pistettä)
• 0–1 495 pistettä: vähintään 50 pistettä
• 1 500–2 995 pistettä: vähintään 90 pistettä
• 3 000 pistettä tai enemmän: vähintään 120 pistettä

Vaatimukseen lasketaan vain pöydättyjen korttien pistearvot. Bonukset, kuten punaiset kolmoset ja canastat, eivät kerrytä avausvaatimusta. Vaatimuksen saa täyttää useammalla pöytäyksellä samalla vuorolla. Jos avopakka otetaan avausvuorolla, päällimmäinen kortti lasketaan mukaan vaatimukseen, mutta pakasta myöhemmin käteen otetut kortit eivät.

Canasta ja pelin lopettaminen

Pelierän saa lopettaa pelaamalla viimeisenkin käden kortin joko pöytäämällä tai heittämällä – mutta vasta, kun parilla on vähintään yksi valmis canasta. Hyviin tapoihin kuuluu kysyä pariltaan lupaa lopettaa, ja parin vastaus on sitova. Lupaa saa kysyä vain, jos oma vuoro on aloitettu nostamalla kortti umpipakasta.

Jos pelaaja lopettaa pelin pöytäämällä koko kätensä yhdellä vuorolla ilman aiempaa pöytäystä ja saa samalla valmiiksi canastan, kyseessä on piilotettu lopetus, joka tuo lisäpisteitä. Jos umpipakka loppuu kesken, peli jatkuu niin kauan kuin pelaaja voi ottaa avopakan ja pöytää sen päällimmäisen kortin. Kun seuraavan pelaajan pitäisi nostaa tyhjästä umpipakasta, erä päättyy.

Pisteiden laskeminen

Erän jälkeen molemmat parit laskevat pisteensä. Pöydättyjen korttien pistearvot lasketaan yhteen ja käteen jääneiden korttien arvot vähennetään. Lisäksi laskuun tulevat bonukset:

• Aito canasta: 500 pistettä
• Seka canasta: 300 pistettä
• Pelin lopetus: 100 pistettä, piilotettu lopetus 200 pistettä
• Jokainen punainen kolmonen: 100 pistettä (kaikki neljä yhteensä 800) – tai miinusmerkkisenä, jos pari ei ole pöytännyt

Pistesaldo voi mennä myös miinukselle. Peli päättyy sen erän jälkeen, jossa jompikumpi pari saavuttaa vähintään 5 000 pistettä, ja korkeamman loppusumman kerännyt pari voittaa.

Yleisiä virheitä ja vinkkejä aloittelijalle

Tyypillisin aloittelijan virhe on heittää avopakkaan kortteja, jotka lukitsevat pakan tarpeettomasti, tai unohtaa avausvaatimus ja yrittää pöydätä liian pienellä yhdistelmällä. Kannattaa myös pitää kädessä muutama villikortti, jotta avopakan voi tarvittaessa ottaa. Koska canasta on paripeli, parin pelityylin ja aikeiden hienovarainen seuraaminen on tärkeä osa taktiikkaa – vilppi tai sanalliset vihjeet eivät kuulu peliin.

Canasta sopii pelaajille, jotka pitävät rauhallisemmasta, taktisesta paripelistä. Jos pidät tällaisista peleistä, voit tutustua myös muihin nelinpeleihin, kuten tuppeen ja patalupaukseen.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta korttia canastassa jaetaan?

Nelinpelissä jokaiselle jaetaan 11 korttia. Kolmen pelaajan pelissä jaetaan 13 ja kaksinpelissä 15 korttia pelaajaa kohden. Loput kortit muodostavat umpipakan.

Mitä eroa on aidolla ja seka canastalla?

Aito canasta koostuu pelkistä luonnollisista korteista ilman villikortteja ja tuo 500 pistettä. Seka canastassa on mukana vähintään yksi villikortti (jokeri tai kakkonen), ja se tuo 300 pistettä.

Toimivatko kakkoset ja jokerit samalla tavalla?

Kyllä, molemmat ovat villikortteja, jotka voivat korvata minkä tahansa luonnollisen kortin pöytäyksessä. Yhdessä pöytäyksessä saa kuitenkin olla enintään kolme villikorttia ja vähintään kaksi luonnollista korttia.

Kuinka moneen pisteeseen canastaa pelataan?

Peli jatkuu, kunnes jompikumpi pari saavuttaa vähintään 5 000 pistettä. Erät pelataan yksi kerrallaan, ja pisteet kertyvät erästä toiseen.

Voiko canastaa pelata kahdestaan?

Voi. Kaksinpelissä pelataan yksi vastaan yksi, ja tällöin jokaiselle jaetaan 15 korttia. Yleisin ja perinteisin muoto on kuitenkin nelinpeli kahtena parina.