Tuppi on perinteikäs suomalainen korttipeli, joka syntyi Pohjois-Suomen savotoilla ja levisi sieltä ympäri maan. Kyseessä on neljän pelaajan tikkipeli, jota pelataan pareittain. Tässä oppaassa käydään selkokielellä läpi tupen tavoite, historia, säännöt, näyttäminen, pelin kulku, pistelasku ja pelivinkit, jotta pääset alkuun vaikka et olisi koskaan aiemmin pelannut. Peli on parhaimmillaan nelistään, mutta siitä on olemassa muunnelmia myös kahdelle ja kolmelle pelaajalle.
Pikafaktat
| Pelin tyyppi | Tikkipeli (parit) |
|---|---|
| Pelaajat | 4 (muunnelmat 2–3) |
| Korttipakka | Tavallinen 52 kortin pakka |
| Kortteja per pelaaja | 13 |
| Pelimuodot | Rami (kerää tikkejä) tai nolo (vältä tikkejä) |
| Valtti | Ei valttia – vain maantuntopakko |
| Voittoon tarvitaan | 52 pistettä yhtäjaksoisesti |
| Alkuperä | Pohjois-Suomen savotat, 1900-luvun alku |
Mikä tuppi on?
Tuppi on tikkipeli, eli peli, jossa jokainen pelaaja pelaa vuorollaan yhden kortin ja korkeimman kortin pelannut voittaa tikin. Tikki tarkoittaa yhtä kierrosta kerättyjä kortteja. Jos tikki- ja korttipelien sanasto on vieras, tutustu ensin siihen, miten tikkipelit yleisesti toimivat.
Peliä pelataan kahdessa parissa: kaksi pelaajaa muodostaa joukkueen ja pelaa toista paria vastaan. Parit istuvat pöydässä vastakkain, eli oma pari on aina vastapäätä.
Tupen erikoisin piirre on se, että jokaisen jaon alussa valitaan, pelataanko ramia vai noloa:
- Ramissa tavoitteena on kerätä mahdollisimman monta tikkiä.
- Nolossa tavoitteena on päinvastoin välttää tikkejä.
Pelissä ei ole valttia. Valtti tarkoittaa monessa muussa korttipelissä maata, joka voittaa kaikki muut maat – tupessa tällaista ei ole. Sen sijaan pelissä on maantuntopakko, joka selitetään tarkemmin alempana. Pelin korkein kortti on aina ässä ja pienin kakkonen.
Tupen historia
Tuppi sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella Lapin ja Perä-Pohjolan savotoilla sekä porokämpillä. Se kehittyi jätkäkulttuurissa vistin (whist) pohjalta omaksi pelikseen ja levisi työmaalta toiselle.
Tupella oli tärkeä sosiaalinen tehtävä: se korvasi savotoilla rahapeli sökön. Koska sökköä pelattiin rahasta ja moni ajautui sen takia taloudelliseen ahdinkoon, metsäyhtiöt suosivat tuppea, jota pelattiin rahan sijaan kunniasta.
Häviäminen eli ”tuppeen joutuminen” oli suuri häpeä. Tuppeen menneet saatettiin kirjata erityiseen tuppilautaan, ja häviäjille laulettiin pilkallista tuppilaulua. Aiheesta on kertonut myös Yle jutussaan tupen historiasta.
Kilpailutoiminta järjestäytyi 1980–90-luvuilla. Ensimmäinen tuppikerho perustettiin Sodankylään vuonna 1986, ja Suomen Tuppiliitto ry perustettiin Torniossa vuonna 1991 vaalimaan tuppikulttuuria. Liitto järjestää edelleen SM-kilpailut ja Suomen Tuppicupin. Viralliset säännöt löytyvät Suomen Tuppiliiton sivuilta.
Rami ja nolo – kaksi tavoitetta
Tupen ydin on se, että jokaisella jaolla pelataan joko ramia tai noloa. Ero on yksinkertainen mutta ratkaiseva.
| Pelimuoto | Tavoite | Väri |
|---|---|---|
| Rami | Kerää mahdollisimman monta tikkiä | Punainen |
| Nolo | Vältä tikkejä | Musta |
Se, kumpaa pelataan, ratkeaa näyttämällä (lisää seuraavassa osiossa). Jos yksikin pelaaja näyttää ramin, koko jaosta tulee rami. Jos kukaan ei näytä ramia, pelataan nolo.
Kortit ja näyttäminen
Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 13 korttia. Ennen pelin alkua valitaan pelimuoto näyttämällä, ja tähän on kaksi tapaa.
Erilliset näyttökortit
Jokaisella pelaajalla on punainen ja musta näyttökortti. Punainen tarkoittaa ramia, musta noloa. Pelaajat paljastavat valintansa samaan aikaan.
Käsikorteilla näyttäminen
Jos erillisiä näyttökortteja ei ole, pelaaja näyttää värin omalla käsikortillaan: punainen kortti = rami, musta kortti = nolo. Tärkeä sääntö: käsikorttinäytössä ei saa käyttää kakkosta eikä kuningasta. Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia, hän voi sanoa valintansa ääneen.
Näyttäminen jatkuu kierroksena, kunnes joku näyttää ramin. Heti kun rami näytetään, jaosta tulee rami. Jos kukaan ei näytä ramia, pelataan nolo.
Miten tuppea pelataan?
Kun pelimuoto on selvillä, määräytyy myös aloittaja:
- Nolossa aloittaa etukäsi eli jakajasta seuraava pelaaja.
- Ramissa aloittaa ramaajaa edeltävä pelaaja (ramaajasta oikealla istuva) – ei ramaaja itse.
Ensimmäinen pelaaja lyö pöytään haluamansa kortin. Muiden on noudatettava maantuntopakkoa: samaa maata on pelattava, jos sitä on kädessä. Jos kysyttyä maata ei ole, saa pelata minkä tahansa kortin.
Tikin voittaa suurin ajettua maata oleva kortti. Ajettu maa tarkoittaa sitä maata, jonka ensimmäinen pelaaja löi pöytään. Koska valttia ei ole, muun maan kortilla ei voi voittaa tikkiä.
Tupessa ei ole ylimenopakkoa – tikkiä ei ole pakko voittaa, vaikka kädessä olisi korkeampi kortti. Tämä on nolossa erityisen hyödyllistä, kun korkeista korteista halutaan päästä eroon.
Tikin voittanut pelaaja aloittaa seuraavan tikin. Voitetut kortit pinotaan kasoiksi näkyville, jotta molemmat parit näkevät koko ajan, montako kasaa kummallakin on.
Pistelasku
Pisteitä aletaan laskea vasta seitsemännestä kasasta, eli kummassakin pelimuodossa raja kulkee kuudessa kasassa.
| Pelimuoto | Voitto | Pistelasku |
|---|---|---|
| Rami | Yli 6 kasaa (vähintään 7) | 7 kasaa = 4 p, ja jokainen lisäkasa +4 p (13 kasaa = 28 p) |
| Nolo | Alle 7 kasaa voittajaparille | 6 kasaa = 4 p, ja jokainen kasa vähemmän +4 p (0 kasaa = 28 p) |
Esimerkki nolosta: jos voittajapari kerää 6 kasaa, siitä saa 4 pistettä; 5 kasaa tuo 8 pistettä, 4 kasaa 12 pistettä ja niin edelleen aina 28 pisteeseen asti.
Ramin ryöstö
Jos ramin näyttänyt pari häviää jaon eli vastustaja kerääkin enemmän kasoja, tapahtuu ramin ryöstö. Silloin vastustaja saa kaksinkertaiset pisteet.
Nousu ja pöytäpeli
Tupen erikoisuus on, että vain toisella parilla voi olla pisteitä kerrallaan. Tätä sanotaan nousuksi. Jos nousussa (johdossa) oleva pari häviää seuraavan jaon, sen pisteet nollautuvat ja tilanne palaa pöytäpeliin eli nollille.
Milloin peli päättyy?
Peli päättyy, kun jompikumpi pari saavuttaa yhtäjaksoisesti 52 pistettä. Silloin vastustaja on saatettu ”tuppeen” ja peli päättyy heti.
Jos vastustaja viedään tuppeen jo yhden jaon jälkeen (täysin ryöstetyllä ramilla, 13 kasaa), kyseessä on erityisen häpeällinen nälsytuppi.
Koska pisteet voivat nollautua, 52 pisteen tuppea ei aina synny. Kilpapelissä ja monissa kotipeleissä sovitaankin ennalta pelattavien jakojen määrä, jolloin eniten nousupisteitä kerännyt pari voittaa.
Tupen muunnelmat
Tupesta on useita muunnelmia eri pelaajamäärille.
| Muunnelma | Pelaajat | Kuvaus |
|---|---|---|
| Neljän tuppi | 4 | Perinteinen versio: kaksi paria vastakkain. |
| Kahden tuppi | 2 | Kaksin pelattava versio, esimerkiksi avotuppena, jossa osa korteista on pöydällä näkyvissä. |
| Kolmen tuppi | 3 | Kolme pelaajaa pelaa yksin toisiaan vastaan; neljättä kättä eli niin sanottua ”pirunpakkaa” ei pelata. |
Muunnelmien säännöt vaihtelevat alueittain ja peliporukoittain, joten kannattaa aina sopia pelitapa ennen aloitusta. Lisää suomalaisia tikki- ja seurapelejä, kuten marjapussin, löydät sivustomme korttipelit-osiosta.
Pelivinkkejä
Tuppi on taktiikka- ja kommunikaatiopeli, jossa oman parin kanssa ”synkkaaminen” on avainasemassa.
- Aloita vahvimmasta maastasi. Jos kädessä on paljon esimerkiksi ruutuja, niillä aloittaminen kertoo parillesi, mitä maata kannattaa jatkaa.
- Mieti ässän ajoitus. Jos sinulla on ässä ja saman maan kuvakortteja, kannattaa ässä usein pelata aikaisin. Jos et tiedä, kenellä on saman maan kuvakortit, älä hätiköi.
- Nolossa hankkiudu eroon vaarallisista korteista. Pyri pääsemään eroon korkeista korteista, jotka voivat tuoda ei-toivotun tikin.
- Kommunikoi hienovaraisesti. Tupen viehätys on siinä, että parin kanssa yritetään viestiä pelin kulusta niin, ettei vastapuoli ymmärrä. Virallisissa kisoissa ilmeillä ja eleillä viestiminen on kuitenkin kiellettyä, ja pelaajien välissä käytetään sermiä.
Tärkeimmät kohdat
- Jokaisen jaon alussa näytetään, pelataanko ramia (kerää tikkejä) vai noloa (vältä tikkejä).
- Käsikorttinäytössä punainen = rami, musta = nolo; kakkosta ja kuningasta ei saa käyttää näyttöön.
- Pelissä ei ole valttia, mutta maantuntopakko pätee: ajettua maata on pelattava, jos sitä on kädessä.
- Ylimenopakkoa ei ole – tikkiä ei ole pakko voittaa, mikä auttaa etenkin nolossa.
- Pisteet alkavat seitsemännestä kasasta: 7 kasaa = 4 p ja siitä +4 p per kasa aina 28 pisteeseen.
- Johtavan parin pisteet voivat nollautua, ja peli ratkeaa, kun pari saa 52 pistettä.
Yhteenveto
Tuppi on Pohjois-Suomen savotoilla syntynyt tikkipeli neljälle pelaajalle, jossa pelataan pareittain joko ramia tai noloa. Pelin ydin on helppo muistaa: ramissa kerätään tikkejä, nolossa vältetään niitä, eikä pelissä ole valttia – vain maantuntopakko. Voittoon tarvitaan 52 pistettä, mutta koska johdossa olevan parin pisteet voivat nollautua, peli on jännittävä loppuun asti. Kun kokoat neljän hengen porukan ja sovitte pelitavan, pääsette nopeasti mukaan tähän perinteikkääseen suomalaiseen korttipeliin.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset tupesta
Kuinka monta pelaajaa tuppiin tarvitaan?
Perinteinen tuppi pelataan neljällä pelaajalla pareittain. Muunnelmia on myös kahdelle ja kolmelle pelaajalle.
Mitä eroa on ramilla ja nololla?
Ramissa kerätään tikkejä, nolossa vältetään niitä. Pelimuoto valitaan jokaisen jaon alussa näyttämällä.
Mikä on maantuntopakko?
Maantuntopakko tarkoittaa, että pelaajan on pelattava samaa maata kuin tikin avannut kortti, jos sitä on kädessä. Jos ei ole, saa pelata minkä tahansa kortin.
Milloin tuppi-peli päättyy?
Peli päättyy, kun jompikumpi pari saa yhtäjaksoisesti 52 pistettä ja vie vastustajan ”tuppeen”. Kilpapelissä pelataan usein ennalta sovittu määrä jakoja.
Mikä on nälsytuppi?
Nälsytuppi tarkoittaa tilannetta, jossa vastustaja viedään tuppeen jo yhden jaon aikana täysin ryöstetyllä ramilla. Se on tupessa erityisen nöyryyttävä tappio.