Patalupaus on nopeatempoinen tikkipeli neljälle pelaajalle, jota pelataan pareittain. Nimensä mukaisesti pata on pelissä aina valtti eli vahvin maa, ja koko peli kiertyy lupaamisen ympärille: ennen jokaista jakoa pari arvioi, kuinka monta tikkiä se voittaa.
Tässä oppaassa käydään selkokielellä läpi patalupauksen säännöt, jako, lupaaminen, pelin kulku, pistelasku, pussit ja erikoislupaukset – sekä muutama vinkki, joilla pääset heti alkuun. Peli tunnetaan kansainvälisesti nimellä Spades, ja se on yksi maailman suosituimmista tikkipeleistä.
Pikafaktat
| Pelityyppi | Tikkipeli, pelataan pareittain |
|---|---|
| Pelaajia | 4 (kaksi paria vastakkain) |
| Korttipakka | Tavallinen 52 kortin pakka, ei jokereita |
| Kortteja pelaajalle | 13 |
| Valtti | Pata – aina |
| Voittoraja | Yleensä 500 pistettä |
| Kesto | Noin 20–45 minuuttia |
| Alkuperä | Yhdysvallat, 1930-luku |
| Tunnetaan myös | Spades |
Mikä Patalupaus on?
Patalupaus on tikkipeli, eli peli, jossa jokainen pelaaja pelaa vuorollaan yhden kortin ja korkein kortti voittaa ”tikin”. Yksi tikki tarkoittaa yhtä kierrosta kerättyjä kortteja – neljän pelaajan pöydässä jokaiseen tikkiin tulee neljä korttia.
Peliä pelataan kahtena parina: kaksi pelaajaa muodostaa joukkueen ja pelaa toista paria vastaan. Parit istuvat pöydässä vastakkain, joten vuorot menevät vuorotellen oman ja vastustajan parin kesken.
Pelin ydin on lupaaminen: ennen jokaista jakoa pelaajat ilmoittavat, kuinka monta tikkiä he uskovat voittavansa. Parin lupaukset lasketaan yhteen, ja tavoitteena on osua tuohon lukuun mahdollisimman tarkasti – ei enempää eikä vähempää.
Pata on aina valtti. Valtti tarkoittaa maata, joka voittaa kaikki muut maat, joten mikä tahansa patakortti voittaa minkä tahansa muun maan kortin.
Patalupauksen historia
Patalupaus eli Spades kehitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Sen uskotaan saaneen alkunsa vuosikymmenen loppupuolella – joidenkin lähteiden mukaan Cincinnatissa Ohiossa – ja peli suunniteltiin nopeammaksi ja kevyemmäksi vaihtoehdoksi bridgen ja vistin kaltaisille vaativammille tikkipeleille.
Peli levisi laajalti toisen maailmansodan aikana, kun yhdysvaltalaiset sotilaat pelasivat sitä ajanvietteenä. Sodan jälkeen siitä tuli yksi maan suosituimmista seurapeleistä.
1990-luvun puolivälistä alkaen peli tavoitti valtavat pelaajajoukot verkossa ja tietokoneversioina. Muun muassa Windows-käyttöjärjestelmien mukana levinneet korttipelit tekivät Spadesista tutun myös niille, jotka eivät olleet aiemmin siihen tutustuneet. Lisää pelin taustasta löytyy esimerkiksi Spades-pelin Wikipedia-artikkelista.
Pelin tavoite
Patalupauksen tavoitteena on kerätä ennalta sovittu pistemäärä, yleisimmin 500 pistettä. Ensimmäisenä rajan saavuttava pari voittaa pelin. Lyhyempään peliin voidaan sopia matalampi raja, esimerkiksi 200 tai 250 pistettä.
Pisteitä kertyy osumalla parin yhteiseen lupaukseen. Tämä tekee lupaamisesta pelin tärkeimmän taidon: liian suuri lupaus johtaa rangaistukseen, liian pieni taas kerryttää ”pusseja” eli ylimääräisiä tikkejä, joista seuraa ajan myötä miinusta.
Pelivälineet ja jako
Patalupaukseen tarvitaan vain tavallinen 52 kortin korttipakka ja neljä pelaajaa. Jokerikortteja ei käytetä.
Ensimmäinen jakaja voidaan valita esimerkiksi nostamalla korkein kortti. Jakovuoro siirtyy jokaisen jaon jälkeen myötäpäivään seuraavalle pelaajalle.
Koko pakka jaetaan yksitellen kuvapuoli alaspäin myötäpäivään, jolloin jokainen pelaaja saa 13 korttia. Korttien arvojärjestys on tavallinen: ässä on korkein ja kakkonen pienin.
Lupaaminen
Kun kortit on jaettu, pelaajat tekevät lupauskierroksen. Lupaaminen alkaa jakajan vasemmalla puolella istuvasta pelaajasta ja etenee myötäpäivään. Jokainen ilmoittaa vuorollaan, kuinka monta tikkiä uskoo voittavansa.
Lupaamisessa on muutama tärkeä sääntö:
- Lupauksen saa tehdä väliltä 0–13.
- Lupauksia ei tarvitse korottaa edellisestä, eikä passaaminen ole sallittua – jokaisen on ilmoitettava jokin luku.
- Lupauskierroksia on vain yksi.
Parin molempien pelaajien lupaukset lasketaan yhteen. Jos toinen lupaa 4 ja toinen 3, parin on voitettava yhteensä vähintään 7 tikkiä täyttääkseen lupauksensa.
Näin Patalupausta pelataan
Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa ja lyö ensimmäisen kortin eli ”ajaa tikkiä”. Ensimmäistä tikkiä ei kuitenkaan saa avata padalla (ks. patojen rikkominen alla). Muut pelaavat vuorollaan myötäpäivään.
Pelaajan on tunnustettava maata eli pelattava samaa maata kuin aloituskortti, jos sitä on kädessä. Jos kysyttyä maata ei ole, pelaaja saa pelata minkä tahansa kortin – myös padan eli valtin.
Tikin voittaa korkein pelattu pata. Jos pataa ei pelattu lainkaan, tikin voittaa aloitusmaan korkein kortti. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin. Yksi jako jatkuu, kunnes kaikki 13 tikkiä on pelattu.
Patojen rikkominen
Patalupauksessa on tärkeä sääntö: pataa ei saa lyödä tikin aloituskortiksi ennen kuin pata on ”rikottu”. Pata rikotaan, kun joku pelaaja pelaa padan siksi, ettei hänellä ole pöytään kysyttyä aloitusmaata.
Ainoa poikkeus on tilanne, jossa pelaajan kädessä on pelkkiä patoja – silloin hän saa aloittaa tikin padalla, vaikka pataa ei olisi vielä rikottu.
Pistelasku
Pistelasku ratkaisee, kumpi pari voittaa. Pisteet lasketaan jokaisen jaon jälkeen parin yhteistuloksen perusteella.
| Tilanne | Pisteet |
|---|---|
| Pari osuu lupaukseen (tai ylittää sen) | 10 pistettä jokaisesta luvatusta tikistä |
| Ylimääräiset tikit (”pussit”) | 1 piste kukin |
| Pari jää alle lupauksen | −10 pistettä jokaisesta luvatusta tikistä |
Esimerkki: pari lupaa 7 tikkiä ja voittaa 9. Se saa 70 pistettä lupauksesta ja 2 pistettä ylimääräisistä tikeistä eli yhteensä 72 pistettä.
Toinen esimerkki: pari lupaa 9 mutta voittaa vain 7. Koska lupausta ei täytetty, pari menettää 90 pistettä.
Pussit ja sandbagging
Ylimääräiset tikit eli pussit (engl. bags) kannattaa pitää mielessä. Vaikka jokainen pussi tuo yhden pisteen, niitä kertyy huomaamatta.
Kun pari kerää yhteensä 10 pussia, se saa −100 pisteen rangaistuksen ja pussilaskuri nollataan (kymmenen yli menevät pussit siirtyvät seuraavalle laskukierrokselle). Tätä kutsutaan sandbagging-rangaistukseksi, ja se estää pelaajia lupaamasta tahallaan liian vähän kerätäkseen helppoja pisteitä.
Erikoislupaukset: nil ja blind nil
Patalupauksessa on kaksi erikoislupausta, jotka tuovat peliin lisää jännitystä ja isoja pistepotteja.
| Lupaus | Selitys | Onnistuu | Epäonnistuu |
|---|---|---|---|
| Nil (nolla) | Pelaaja lupaa, ettei voita yhtään tikkiä | +100 pistettä | −100 pistettä |
| Blind nil | Nil ilman, että pelaaja katsoo korttejaan ensin | +200 pistettä | −200 pistettä |
Nil-lupauksessa vain kyseinen pelaaja ei saa voittaa yhtään tikkiä. Hänen parinsa pelaa silti oman lupauksensa mukaan ja voi jopa auttaa nil-pelaajaa keräämällä tikkejä tämän puolesta.
Blind nil tehdään ennen kuin pelaaja katsoo omia korttejaan, joten se on huomattavasti riskialttiimpi. Monissa sääntöversioissa blind nilin saa luvata vain, jos oma pari on tappiolla. Lyhyemmässä pelissä nil-bonukset ja -rangaistukset ovat usein puolet pienemmät.
Pelivinkit ja yleiset virheet
Lupaa realistisesti. Liian suuri lupaus johtaa rangaistukseen, liian pieni kerryttää pusseja. Laske kätesi varmat tikit: korkeat kortit kuten ässät ja kuninkaat sekä pitkät patasarjat.
Säästä patoja. Koska pata voittaa muut maat, patakortit ovat arvokkaita. Älä tuhlaa niitä liian aikaisin, vaan käytä niitä silloin, kun ne tuovat varman tikin.
Pidä pusseja silmällä. Jos parillasi on jo monta pussia kasassa, vältä turhien ylitikkien keräämistä, jottet päädy −100 pisteen rangaistukseen.
Pelaa parisi kanssa yhteen. Parin yhteinen lupaus kertoo, kuinka vahvat kortit teillä on yhdessä. Yleisin aloittelijan virhe on pelata vain omaa kättä ja unohtaa parin lupaus kokonaan.
Patalupaus ja muut tikkipelit
Patalupaus kuuluu samaan tikkipelien perheeseen kuin monet suomalaisetkin klassikot. Jos pidät lupaamisesta ja tikkien laskemisesta, kannattaa tutustua myös marjapussiin ja viisisataan (500), joissa molemmissa huudetaan tai luvataan ennen pelin alkua.
Alla oleva taulukko vertailee Patalupausta muutamaan tunnettuun tikkipeliin.
Vertailu
| Peli | Pelaajat | Valtti | Lupaaminen | Vaikeustaso |
|---|---|---|---|---|
| Patalupaus (Spades) | 4 (parit) | Pata, aina | Kyllä, yksi kierros | Helppo–keskitaso |
| Bridge | 4 (parit) | Vaihtelee tarjouksen mukaan | Kyllä, monivaiheinen tarjous | Vaativa |
| Visti | 4 (parit) | Vaihtelee (usein viimeinen jaettu kortti) | Ei klassisessa versiossa | Helppo |
| Marjapussi | 4 (parit) | Vaihtelee | Kyllä, huudot | Keskitaso |
| Viisisataa (500) | Yleensä 4 | Vaihtelee tarjouksen mukaan | Kyllä, tarjouskierros | Keskitaso |
Yhteenveto
Patalupaus on nopeatempoinen paritikkipeli, jossa pata on aina valtti ja jossa lupaaminen on koko pelin sydän. Pari lupaa yhteensä tietyn määrän tikkejä ja pyrkii osumaan siihen mahdollisimman tarkasti.
Osuminen tuo pisteitä, alilupaus rankaisee ja liialliset ylitikit eli pussit kääntyvät lopulta tappioksi. Kun opettelet lupaamaan realistisesti, säästämään patoja ja pitämään pussit kurissa, Patalupaus tarjoaa nopeaa mutta taktista pelattavaa neljän hengen porukalle. Lisää suomalaisia ja kansainvälisiä pelejä löydät sivustomme korttipelit-osiosta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Kuinka monta pelaajaa Patalupaukseen tarvitaan?
Patalupausta pelataan neljällä pelaajalla, jotka muodostavat kaksi paria. Parit istuvat pöydässä vastakkain.
Mikä maa on valtti?
Pata on aina valtti eli voimakkain maa. Patakortti voittaa minkä tahansa muun maan kortin.
Mitä ”pussit” tarkoittavat?
Pussit ovat lupauksen ylittäviä tikkejä. Jokainen tuo yhden pisteen, mutta 10 kertynyttä pussia aiheuttaa −100 pisteen rangaistuksen.
Mikä on nil-lupaus?
Nil tarkoittaa, että pelaaja lupaa olla voittamatta yhtään tikkiä. Onnistuessa pari saa 100 pistettä, epäonnistuessa menettää 100 pistettä.
Mihin pistemäärään peli päättyy?
Yleisin voittoraja on 500 pistettä. Lyhyempään peliin voidaan sopia esimerkiksi 200 tai 250 pistettä.
