Herttamisääri eli tuttavallisemmin hertta on neljän pelaajan tikkipeli, jossa tavoitteena ei poikkeuksellisesti ole kerätä tikkejä vaan välttää tiettyjen korttien joutumista omaan pöytään. Jokainen kerätty herttakortti ja ennen kaikkea patarouva tuovat miinuspisteitä, joten koko peli rakentuu korttien taitavan luovuttamisen ja vastustajien lukemisen ympärille. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi herttamisäärin säännöt, korttien syöttö, pistelasku, kuun ampuminen sekä suosituimmat muunnelmat ja strategiat.
Pikafaktat
| Pelityyppi | Tikkipeli (pistekorttien väistely) |
|---|---|
| Pelaajamäärä | 4 (muunnelmissa 3–10) |
| Välineet | Tavallinen 52 kortin pakka, ei valttia |
| Kortteja per pelaaja | 13 (neljällä pelaajalla) |
| Tavoite | Kerätä mahdollisimman vähän miinuspisteitä |
| Pistekortit | Jokainen hertta 1 piste, patarouva 13 pistettä (yht. 26) |
| Pelin päättyminen | Kun joku saavuttaa 100 miinuspistettä |
| Voittaja | Vähiten miinuspisteitä kerännyt pelaaja |
| Taito vs. tuuri | Vahvasti taitopainotteinen |
Mikä herttamisääri on?
Herttamisääri on klassinen tikkipeli, joka kuuluu samaan väistelypelien perheeseen kuin esimerkiksi englanninkielinen Hearts. Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman valttia, ja parhaimmillaan se on neljän pelaajan kokoonpanossa. Toisin kuin monessa muussa tikkipelissä, tikin voittaminen on tässä pelissä huono asia aina silloin, kun tikkiin on kertynyt pistekortteja eli herttoja tai patarouva.
Vaikka herttamisääri on sääntöjen puolesta yksinkertainen, se on vahvasti taitopainotteinen korttipeli. Pelatuista korteista voi päätellä paljon vastustajien käsistä ja aikeista, ja siksi peli muistuttaa pienimuotoisesti pokeria: menestys perustuu päättelyyn, muistiin ja pelisilmään eikä pelkkään tuuriin. Hertta on tuttu monille myös tietokoneelta, sillä se kuului vuosikymmenten ajan Microsoft Windowsin vakiopeleihin.
Pelin valmistelu ja korttien syöttö
Neljän pelaajan pelissä koko 52 kortin pakka jaetaan tasan, jolloin kukin pelaaja saa 13 korttia. Ennen pelikierroksen alkua jokainen pelaaja valitsee kädestään kolme korttia ja luovuttaa ne salassa (kuvapuoli alaspäin) toiselle pelaajalle. Luovutussuunta vaihtuu kierros kierrokselta ennalta sovitun kierron mukaan:
- 1. kierros: kolme korttia vasemmalla istuvalle
- 2. kierros: kolme korttia oikealla istuvalle
- 3. kierros: kolme korttia vastapäätä istuvalle
- 4. kierros: ei syöttöä lainkaan (kortit pidetään)
Tämän jälkeen kierto alkaa taas alusta. Saadut kortit saa katsoa vasta, kun on itse luovuttanut omat korttinsa eteenpäin. Syöttö on pelin tärkein yksittäinen taktinen vaihe, sillä sen avulla pääsee eroon vaarallisista korteista – samalla se kuitenkin antaa vastustajalle juuri niitä kortteja, jotka itselle olisivat olleet hankalia.
Pelaajamäärän muunnelmat
Vaikka neljä pelaajaa on ihanteellinen, peliä voi pelata myös muulla kokoonpanolla poistamalla pakasta kortteja niin, että jokainen saa yhtä monta:
- 3 pelaajaa: poistetaan ristikakkonen (17 korttia kullekin)
- 5 pelaajaa: poistetaan risti- ja ruutukakkonen (10 korttia kullekin)
- 6 pelaajaa: poistetaan risti- ja ruutukakkonen sekä ristikolmonen ja patakakkonen (8 korttia kullekin)
Tikkien pelaaminen ja maan tunnustaminen
Pelaaja, jolla on ristikakkonen, aloittaa ensimmäisen tikin ja on velvollinen pelaamaan juuri sen kortin. Vuoro etenee myötäpäivään eli vasemmalle. Jokaiseen tikkiin pelataan yksi kortti pelaajaa kohden, eli neljän pelaajan tikkiin tulee neljä korttia.
Tikkiin pelattavan kortin on oltava samaa maata kuin tikin avannut kortti, jos pelaajalla vain on kyseistä maata kädessään – tätä kutsutaan maan tunnustamiseksi. Jos pyydettyä maata ei ole, saa pelata minkä tahansa kortin. Tikin voittaa korkein avausmaata oleva kortti, ja tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin. Koska pelissä ei ole valttia, muuta maata oleva kortti ei voi koskaan voittaa tikkiä.
Herttojen rikkominen
Herttaa ei saa pelata tikin avauskortiksi ennen kuin hertat on ”rikottu” eli ennen kuin joku on joutunut pelaamaan hertan jonkin toisen maan tikkiin. Poikkeuksena pelaaja saa avata hertalla, jos hänen kädessään ei ole enää muun maan kortteja. Monissa pöydissä noudatetaan lisäksi yleistä kotisääntöä, jonka mukaan ensimmäiseen tikkiin ei saa pelata pistekortteja (herttaa eikä patarouvaa), ellei muuta vaihtoehtoa ole. Nämä säännöt estävät pistekorttien kaatamisen pöytään heti pelin alussa.
Pistelasku ja kuun ampuminen
Kun kaikki 13 tikkiä on pelattu, lasketaan kullekin pelaajalle miinuspisteet kerättyjen pistekorttien mukaan:
- Jokainen kerätty hertta = 1 miinuspiste (yhteensä 13 pistettä)
- Patarouva = 13 miinuspistettä
Yhdellä kierroksella on siis jaossa aina yhteensä 26 miinuspistettä. Peli jatkuu kierros kierrokselta, kunnes joku pelaaja saavuttaa 100 miinuspistettä. Tällöin peli päättyy ja voittaja on se, jolla on vähiten miinuspisteitä.
Kuun ampuminen (slammi)
Pistelaskuun liittyy yksi dramaattinen poikkeus. Jos pelaaja onnistuu keräämään yhden kierroksen aikana kaikki pistekortit – kaikki 13 herttaa ja patarouvan eli täydet 26 pistettä – hän ”ampuu kuun” (englanniksi shooting the moon), jota kutsutaan myös slammiksi. Tällöin pelaaja saa valita kahdesta vaihtoehdosta:
- vähentää omasta pistesaldostaan 26 pistettä, tai
- lisätä jokaiselle muulle pelaajalle 26 miinuspistettä.
Kuun ampuminen on erittäin riskialtis veto: jos edes yksi pistekortti livahtaa toiselle pelaajalle, yritys epäonnistuu ja pelaaja jää itse keräämiensä pisteiden kanssa. Juuri tämä mahdollisuus tekee herttamisääristä jännittävän, sillä taitava pelaaja voi kääntää näennäisen huonon käden voitokkaaksi.
Herttamisäärin muunnelmat
Herttamisääristä on kehittynyt vuosien varrella lukuisia muunnelmia, jotka muuttavat joko pistekortteja, pelaajamäärää tai koko tavoitetta. Yleisimmät on koottu alla olevaan vertailuun.
Vertailu
| Muunnelma | Pelaajamäärä | Erityispiirre |
|---|---|---|
| Perushertta | 4 | Hertat 1 piste, patarouva 13 pistettä |
| Omnibus | 4 | Bonuskortti ruutujätkä (tai -kymppi) vähentää 10 pistettä |
| Paripeli | 4 | Vastakkain istuvat muodostavat parin ja laskevat pisteet yhteen |
| Misääriherttamisääri | 4 | Käänteinen tavoite: pistekortteja kerätään miinusten sijaan |
| Perumisherttamisääri | 6–10 | Kaksi pakkaa; samat kortit peruvat toisensa tikissä |
| Musta Maija (Black Maria) | 3 | Myös pataässä ja patakuningas ovat pistekortteja |
- Omnibus: peliin lisätään bonuskortti – useimmiten ruutujätkä (joissakin versioissa ruutukymppi) – joka vähentää sen keränneeltä pelaajalta 10 miinuspistettä. Bonuskortti tuo peliin lisää valinnanvaraa, koska pistekorttien lisäksi kannattaa tavoitella myös hyvää korttia.
- Paripeli: vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin ja laskevat miinuspisteensä yhteen. Pari joutuu siis miettimään syöttöjä ja pelaamista myös kumppanin kannalta.
- Misääriherttamisääri: käänteinen versio, jossa tavoitteena onkin kerätä pistekortteja miinusten välttämisen sijaan.
- Perumisherttamisääri: 6–10 pelaajan versio, jota pelataan kahdella pakalla. Ylijäävät kortit muodostavat lesken, jonka ottaa ensimmäisen tikin voittaja. Jos kaksi pelaajaa pelaa tikkiin saman kortin, kortit ”peruvat” toisensa eikä kumpikaan voi voittaa tikillä.
- Musta Maija (Black Maria): brittiläinen, tavallisesti kolmen pelaajan versio, jossa patarouvan lisäksi myös pataässä ja patakuningas ovat pistekortteja.
Jos pidät pistekorttien väistelystä, kannattaa tutustua myös sukulaispeleihin, kuten suomalaiseen Maija-korttipeliin sekä kaatopeleihin kuten paskahousu.
Strategia ja pelivinkit
Herttamisäärin pelaaminen on yhdistelmä taitoja, joita kannattaa harjoitella pala kerrallaan. Tärkeimmät strategiset osa-alueet ovat seuraavat:
- Syöttöstrategia: päätä tarkasti, mitkä kolme korttia luovutat. Yleensä halutaan päästä eroon suuren riskin korteista, kuten korkeista herttakorteista sekä pataässästä, patakuninkaasta ja patarouvasta. Patarouvan luovuttaminen poistaa itseltä 13 pisteen riskin, mutta aseistaa samalla vastustajan.
- Avauspelaaminen: tikin avaaja määrää, mitä maata muiden on tunnustettava. Matalalla kortilla avaaminen pakottaa usein vastustajat pudottamaan korkeampia korttejaan.
- Maan tunnustaminen: kun et voi avata tikkiä, mieti tarkkaan, minkä kortin pelaat tunnustaessasi maata – väärä valinta voi jättää sinut jumiin korkean kortin kanssa myöhemmin.
- Patojen hallinta: pidä matalia patoja kädessä, jotta et joudu ottamaan patarouvaa itsellesi. Patarouva putoaa yllättävän usein sille, jolla ei ole enää matalia patoja jäljellä.
- Korttien muistaminen: pidä mielessä, mitä kortteja on jo pelattu. Esimerkiksi sen tietäminen, onko patarouva vielä pelissä, muuttaa jokaisen tikin riskiarviota.
- Loppupelin hallinta: kun kortteja on vähän jäljellä, valinnat muuttuvat ratkaiseviksi. Hyvä pelaaja on tällöin jo laskenut, kenelle pistekortit todennäköisesti päätyvät.
Aloittelijan yleisimmät virheet
Moni uusi pelaaja menettää pisteitä samoista syistä. Nämä kannattaa tiedostaa heti alussa:
- Patarouvan heittäminen paniikissa: kortista ei kannata hankkiutua eroon liian aikaisin, sillä hallitusti pidettynä se voi jopa auttaa ohjaamaan peliä.
- Liian korkeiden korttien avaaminen: korkealla kortilla avaaminen johtaa helposti tikin voittamiseen ja pistekorttien keräämiseen.
- Huolimaton syöttö: hyvien matalien korttien luovuttaminen jättää käden vaille suojaa myöhempiä tikkejä varten.
- Korttien laskematta jättäminen: ilman seurantaa on mahdotonta tietää, milloin riski ottaa pistekortti on todellinen.
Herttamisäärin historia ja digiversiot
Herttamisäärin juuret ulottuvat eurooppalaisiin väistelypeleihin, ja sen suorana esi-isänä pidetään 1700-luvun espanjalaista Reversis-peliä. Nykymuotoinen hertta vakiintui Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella, ja patarouvasta tuli pelin tunnetuin pistekortti 1900-luvun alussa – tätä versiota kutsutaan usein nimellä Black Lady.
Suurelle yleisölle peli tuli tutuksi tietokoneella: Microsoft julkaisi Hearts-pelin vuonna 1992 osana Windows for Workgroups 3.1 -käyttöjärjestelmää, ja se kuului Windowsin vakiopeleihin aina Windows 7:ään saakka. Windows 8:n myötä klassiset vakiopelit poistuivat oletusasennuksesta. Nykyään herttaa pelataan runsaasti myös selaimessa ja mobiilisovelluksissa, joten pelikumppaneita löytyy ympäri vuorokauden.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka monta pelaajaa herttamisääriin tarvitaan?
Peli on parhaimmillaan neljällä pelaajalla, jolloin koko 52 kortin pakka jaetaan tasan 13 kortin käsiin. Peliä voi kuitenkin pelata myös kolmella, viidellä tai kuudella pelaajalla poistamalla pakasta kortteja niin, että kädet ovat yhtä suuret.
Kuinka monta pistettä patarouvasta saa?
Patarouva on pelin raskain pistekortti ja tuo sen keränneelle pelaajalle 13 miinuspistettä. Jokainen hertta tuo lisäksi yhden miinuspisteen, joten yhdellä kierroksella on jaossa yhteensä 26 pistettä.
Mikä on kuun ampuminen eli slammi?
Kuun ampuminen tarkoittaa sitä, että yksi pelaaja kerää yhden kierroksen aikana kaikki pistekortit eli kaikki hertat ja patarouvan. Tällöin hän voi joko vähentää omasta saldostaan 26 pistettä tai lisätä 26 miinuspistettä jokaiselle muulle pelaajalle.
Milloin herttaa saa pelata ensimmäisenä?
Herttaa ei saa avata tikkiin ennen kuin hertat on ”rikottu”, eli ennen kuin joku on pelannut hertan jonkin toisen maan tikkiin. Poikkeus on tilanne, jossa pelaajan kädessä ei ole enää muun maan kortteja.
Onko herttamisääri taito- vai onnenpeli?
Herttamisääri on vahvasti taitopainotteinen peli. Vaikka korttien jako on satunnaista, pitkällä aikavälillä menestys perustuu korttien syöttöön, muistiin ja vastustajien pelin lukemiseen – ei pelkkään tuuriin.